Eettinen Organisaatiokulttuuri : Case: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
Takala, Ida (2022)
2022
Vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelma - Master's Programme in Responsible Business
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203312931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203312931
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään eettistä organisaatiokulttuuria ja kohdeyrityksenä toimii Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eettisyyden toteutumista sekä eettisen organisaatiokulttuurin kehittämistä erityisesti eettisten hyveiden avulla. Tulosten perusteella on tarkoituksena kuvata, mikä on organisaation eettisyyden nykytilanne sekä kuinka eettistä organisaatiokulttuuria voidaan kehittää jatkossa.
Aiheena eettisen organisaatiokulttuurin tutkiminen on merkittävää, sillä yritysten odotetaan lähtökohtaisesti toimivan oikein. Vastuullisuus koetaan nykyisin entistä tärkeämpänä liiketoimintamallina. Vakuutusyhtiössä vastuullisuus ja luotettavuus ovat avainasemassa kaikessa toiminnassa. Eettisyys on myös olennainen osa vastuullista toimintaa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu eri keskeisten käsitteiden kautta, joita ovat muun muassa eettisyys, eettinen organisaatiokulttuuri, eettiset hyveet sekä arvot. Eettiset hyveet on kuvattu pääasiallisesti Kapteinin (2008) hyvemallin avulla, joka kuvastaa eettisen organisaatiokulttuurin toteutumista.
Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääasiallisesti työntekijöiden näkökulmaan sekä painottuneet kvantitatiivisiin tutkimuksiin. Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää, joista laadullinen toimii pääasiallisena tutkimusmenetelmänä. Tutkimuksen määrällisessä osuudessa tutkimuskohteena on Turvan koko henkilöstö, ja laadullisessa tutkimuksessa johtajat ja esihenkilöt. Aineiston analyysi muodostuu määrällisen aineiston perusteella, jota on havainnollistettu esimerkiksi taulukoiden avulla. Laadullinen osuus on toteutettu teoriaohjaavalla analyysilla, joka kuuluu osaksi laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksen aineiston muodostaa aiemmin tuotettu kyselyaineisto sekä haastatteluaineisto, joista molemmat on tuotettu vuoden 2021 alkupuoliskolla.
Tulosten yhteenvedon perusteella voidaan havaita, että toteutettavuus, keskusteltavuus ja läpinäkyvyys nousevat eniten esille eettisten hyveiden osalta. Organisaation eettiset hyveet voivat olla merkittäviä tekijöitä organisaation eettisyyden parantamisessa. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa toimenpiteitä kaipaavia kehityskohteita ja kehittää eettistä organisaatiokulttuuria hyveiden näkökulmasta.
Johtopäätöksissä esitellään tutkimuksen tieteellinen ja käytännön merkitys. Tutkimusta arvioidaan muun muassa validiteetti- ja reliabiliteettikäsittein sekä luotettavuuden ja objektiivisuuden näkökulmasta. Eettisen organisaatiokulttuurin tutkimukselle on monia jatkotutkimusehdotuksia, kuten esimerkiksi eri toimialat tai työntekijöihin suuntautuva laadullinen tutkimus. Mielenkiintoista olisi myös tarkastella eettisyyttä eri organisaatiotasoilla.
Aiheena eettisen organisaatiokulttuurin tutkiminen on merkittävää, sillä yritysten odotetaan lähtökohtaisesti toimivan oikein. Vastuullisuus koetaan nykyisin entistä tärkeämpänä liiketoimintamallina. Vakuutusyhtiössä vastuullisuus ja luotettavuus ovat avainasemassa kaikessa toiminnassa. Eettisyys on myös olennainen osa vastuullista toimintaa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu eri keskeisten käsitteiden kautta, joita ovat muun muassa eettisyys, eettinen organisaatiokulttuuri, eettiset hyveet sekä arvot. Eettiset hyveet on kuvattu pääasiallisesti Kapteinin (2008) hyvemallin avulla, joka kuvastaa eettisen organisaatiokulttuurin toteutumista.
Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääasiallisesti työntekijöiden näkökulmaan sekä painottuneet kvantitatiivisiin tutkimuksiin. Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää, joista laadullinen toimii pääasiallisena tutkimusmenetelmänä. Tutkimuksen määrällisessä osuudessa tutkimuskohteena on Turvan koko henkilöstö, ja laadullisessa tutkimuksessa johtajat ja esihenkilöt. Aineiston analyysi muodostuu määrällisen aineiston perusteella, jota on havainnollistettu esimerkiksi taulukoiden avulla. Laadullinen osuus on toteutettu teoriaohjaavalla analyysilla, joka kuuluu osaksi laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksen aineiston muodostaa aiemmin tuotettu kyselyaineisto sekä haastatteluaineisto, joista molemmat on tuotettu vuoden 2021 alkupuoliskolla.
Tulosten yhteenvedon perusteella voidaan havaita, että toteutettavuus, keskusteltavuus ja läpinäkyvyys nousevat eniten esille eettisten hyveiden osalta. Organisaation eettiset hyveet voivat olla merkittäviä tekijöitä organisaation eettisyyden parantamisessa. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa toimenpiteitä kaipaavia kehityskohteita ja kehittää eettistä organisaatiokulttuuria hyveiden näkökulmasta.
Johtopäätöksissä esitellään tutkimuksen tieteellinen ja käytännön merkitys. Tutkimusta arvioidaan muun muassa validiteetti- ja reliabiliteettikäsittein sekä luotettavuuden ja objektiivisuuden näkökulmasta. Eettisen organisaatiokulttuurin tutkimukselle on monia jatkotutkimusehdotuksia, kuten esimerkiksi eri toimialat tai työntekijöihin suuntautuva laadullinen tutkimus. Mielenkiintoista olisi myös tarkastella eettisyyttä eri organisaatiotasoilla.