Samaan maaliin pelaajat ja vastarannan kiisket : Vertaileva analyysi puolueiden, puolueryhmien ja puolueperheiden äänestyskäyttäytymisen yhteneväisyyksistä ja eroista Euroopan unionin omien varojen päätöksen ratifiointia koskevissa äänestyksissä kansallisissa parlamenteissa ja Euroopan parlamentissa vuosina 2020-21
Taipaleenmäki, Joonas (2022)
Taipaleenmäki, Joonas
2022
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203302901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203302901
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on puolueiden, puolue ryhmien ja puolueperheiden äänestyskäyttäytymisen samankaltaisuudet ja eroavaisuudet, joita mitataan kahden eri käsitteen äänestyskäyttäytymisen vastaavuuden ja äänestyskoheesion, avulla. Tutkimuksen kohteena ovat Ruotsin, Tanskan, Suomen ja Saksan kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin Euroopan omien varojen päätöksen ratifiointia käsittelevät äänestykset. Tutkimuksen metodi on vertaileva kvantitatiivinen analyysi. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus.
Keskeisiä tutkimustuloksia ovat seuraavat: 1) kansallisissa parlamenteissa puolueiden sisäinen äänestyskäyttäytymisen vastaavuus ja äänestyskoheesio ovat korkealla tasolla, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, 2) puolueiden kansallisten parlamenttiryhmien ja Euroopan parlamenttien parlamenttiryhmien välinen äänestyskäyttäytymisen vastaavuus ja äänestyskoheesio ovat Ruotsin ja Tanskan osalta matalia, kun taas Suomen ja Saksan ne ovat pääsääntöisesti korkealla tasolla, 3) Euroopan parlamentissa, sekä puolueryhmittäin että puolueperheittäin tarkasteltuna äänestyskoheesio jää Euroopan unionin omien varojen päätöksen (EOV) ratifiointiäänestyksessä matalammaksi kuin Euroopan parlamentin nimenhuutoäänestyksissä keskimäärin. 4) EOV-äänestys ei synnyttänyt niin sanottua pohjoismaista yhteisrintamaa, vaan Tanska ja Ruotsi äänestivät hyvin pitkälti samalla tavalla niin kansallisissa parlamenteissaan kuin Euroopan Parlamentissakin. Suomi ja Saksa puolestaan äänestivät toistensa kanssa samansuuntaisesti, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Näistä tuloksista voidaan päätellä, että ruotsalaiset ja tanskalaiset puolueet näkevät poliittisesti tarkoituksenmukaisemmaksi äänestää EOV:n ratifioinnista eri tavoin kansallisessa ja ylikansallisessa kontekstissa, kun taas suomalaiset ja saksalaiset puolueet näkevät poliittisesti tarkoituksenmukaisemmaksi äänestää kansallisella ja ylikansallisella tasolla pääosin samansuuntaisesti. Samalla kaikki puolueet haluavat säilyttää niin kansallisten kuin ylikansallisten elimiensä sisäisen äänestyskoheesion mahdollisimman korkeana. Lisäksi tuloksista voidaan päätellä, että puolueryhmien ja puolueperheiden kontekstissa EOV:n ratifiointi näyttää hajottaneen näiden ryhmien ideologista koheesiota, joka puolestaan johti matalaan äänestyskoheesioon.
Keskeisiä tutkimustuloksia ovat seuraavat: 1) kansallisissa parlamenteissa puolueiden sisäinen äänestyskäyttäytymisen vastaavuus ja äänestyskoheesio ovat korkealla tasolla, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, 2) puolueiden kansallisten parlamenttiryhmien ja Euroopan parlamenttien parlamenttiryhmien välinen äänestyskäyttäytymisen vastaavuus ja äänestyskoheesio ovat Ruotsin ja Tanskan osalta matalia, kun taas Suomen ja Saksan ne ovat pääsääntöisesti korkealla tasolla, 3) Euroopan parlamentissa, sekä puolueryhmittäin että puolueperheittäin tarkasteltuna äänestyskoheesio jää Euroopan unionin omien varojen päätöksen (EOV) ratifiointiäänestyksessä matalammaksi kuin Euroopan parlamentin nimenhuutoäänestyksissä keskimäärin. 4) EOV-äänestys ei synnyttänyt niin sanottua pohjoismaista yhteisrintamaa, vaan Tanska ja Ruotsi äänestivät hyvin pitkälti samalla tavalla niin kansallisissa parlamenteissaan kuin Euroopan Parlamentissakin. Suomi ja Saksa puolestaan äänestivät toistensa kanssa samansuuntaisesti, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Näistä tuloksista voidaan päätellä, että ruotsalaiset ja tanskalaiset puolueet näkevät poliittisesti tarkoituksenmukaisemmaksi äänestää EOV:n ratifioinnista eri tavoin kansallisessa ja ylikansallisessa kontekstissa, kun taas suomalaiset ja saksalaiset puolueet näkevät poliittisesti tarkoituksenmukaisemmaksi äänestää kansallisella ja ylikansallisella tasolla pääosin samansuuntaisesti. Samalla kaikki puolueet haluavat säilyttää niin kansallisten kuin ylikansallisten elimiensä sisäisen äänestyskoheesion mahdollisimman korkeana. Lisäksi tuloksista voidaan päätellä, että puolueryhmien ja puolueperheiden kontekstissa EOV:n ratifiointi näyttää hajottaneen näiden ryhmien ideologista koheesiota, joka puolestaan johti matalaan äänestyskoheesioon.