Intiimi ja julkinen queer: kokemuksia sosiaalisen median vaikuttamisesta
Iisakka, Essi (2022)
Iisakka, Essi
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203292853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203292853
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee sosiaalisen median alustoilla tehtävää vaikuttamista queerihmisten näkökulmasta. Someaktiivien haastattelujen kautta avataan queervaikuttamisen julkista, mutta samalla intiimiä luonnetta. Digitaaliset laitteet ja internet käsitetään tutkimuksessa sosiaalisen elämän rakentumiseen aktiivisesti osallistuvina toimijoina, joiden käyttömahdollisuudet muovaavat arkisia kokemuksia ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistumisen mahdollisuuksia ja haasteita. Sosiaalinen median alustoilla käydään poliittista kamppailua, joihin myös palvelut itse osallistuvat.
Aineisto koostuu kolmesta somessa aktiivisesti vaikuttavan henkilön haastattelusta. Teoreettisesti informoidun lähiluvun keinoin tarkastellaan sitä, miten haastateltavien kuvauksissa selitetään ruumiiden, teknologioiden ja yhteiskunnan yhteisiä muotoutumisen prosesseja. Digitaalinen intiimiys ymmärretään työnä ja pääomana. Toisena teoreettisesti tärkeänä kehyksenä tutkimuksessa toimii affektiteoreettinen ymmärrys subjektiviteetin suhteisuudesta ja vuorovaikutuksen luonteesta ‘enemmän kuin’ välitteisenä ja kielellisenä. Affektiivinen käsitys ruumiillisuudesta auttaa tarkastelemaan vallan ja tiedon kysymyksiä digitaalisilla alustoilla.
Tutkimuksen perusteella sosiaalisessa mediassa tehtävä vaikuttaminen oli affektiivista työtä, mikä näkyi vaatimuksena hallita ja käsitellä omia tunteitaan sekä toisaalta tuottaa somealan yrityksiä rahallisesti hyödyttävää sisältöä. Somepalvelut tarjoavat käyttäjille tietoturvaan ja turvallisuuteen liittyviä hallinnan välineitä, mutta epävarmuuden ja ahdistuksen tunteet olivat silti merkittävästi läsnä. Alustoja kohtaan esitettiin kärkevääkin kritiikkiä, kuten heteronormatiivisen sisällön suosiminen. Silti vaihtoehtoisten alustojen ja uusien mahdollisuuksien kuvitteleminen oli haastavaa, vaikkakin mahdollista. Sosiaalisen median alustat olivat someaktiiveille tärkeitä yhteiskunnallisen ja sosiaalisen osallistumisen ja oppimisen ympäristöjä.
Tämän tutkielman perusteella sosiaalisen median suosituimmat alustat eivät näyttäydy kaikille tasaarvoisina vaikuttamisen kenttinä. Queeraktiivit kamppailevat tilasta, näkyvyydestä ja puheenvuoroista alustoilla, jotka toisaalta hyötyvät liioittelusta ja tunneintensiivisestä sisällöstä, mutta toisaalta hylkivät queeria ruumista heteronormatiivisilla käytännöillään. Voidaan todeta, että yhdenvertaisempien digitaalisten tilojen luomiseksi tarvitaan tietoista ponnistusta yhteiskunnallisesti marginalisoitujen ryhmien huomioon ottamiseksi. Myös data- ja alustatalouteen liittyvää julkista keskustelua ja riippumatonta tietoa tarvitaan lisää.
Aineisto koostuu kolmesta somessa aktiivisesti vaikuttavan henkilön haastattelusta. Teoreettisesti informoidun lähiluvun keinoin tarkastellaan sitä, miten haastateltavien kuvauksissa selitetään ruumiiden, teknologioiden ja yhteiskunnan yhteisiä muotoutumisen prosesseja. Digitaalinen intiimiys ymmärretään työnä ja pääomana. Toisena teoreettisesti tärkeänä kehyksenä tutkimuksessa toimii affektiteoreettinen ymmärrys subjektiviteetin suhteisuudesta ja vuorovaikutuksen luonteesta ‘enemmän kuin’ välitteisenä ja kielellisenä. Affektiivinen käsitys ruumiillisuudesta auttaa tarkastelemaan vallan ja tiedon kysymyksiä digitaalisilla alustoilla.
Tutkimuksen perusteella sosiaalisessa mediassa tehtävä vaikuttaminen oli affektiivista työtä, mikä näkyi vaatimuksena hallita ja käsitellä omia tunteitaan sekä toisaalta tuottaa somealan yrityksiä rahallisesti hyödyttävää sisältöä. Somepalvelut tarjoavat käyttäjille tietoturvaan ja turvallisuuteen liittyviä hallinnan välineitä, mutta epävarmuuden ja ahdistuksen tunteet olivat silti merkittävästi läsnä. Alustoja kohtaan esitettiin kärkevääkin kritiikkiä, kuten heteronormatiivisen sisällön suosiminen. Silti vaihtoehtoisten alustojen ja uusien mahdollisuuksien kuvitteleminen oli haastavaa, vaikkakin mahdollista. Sosiaalisen median alustat olivat someaktiiveille tärkeitä yhteiskunnallisen ja sosiaalisen osallistumisen ja oppimisen ympäristöjä.
Tämän tutkielman perusteella sosiaalisen median suosituimmat alustat eivät näyttäydy kaikille tasaarvoisina vaikuttamisen kenttinä. Queeraktiivit kamppailevat tilasta, näkyvyydestä ja puheenvuoroista alustoilla, jotka toisaalta hyötyvät liioittelusta ja tunneintensiivisestä sisällöstä, mutta toisaalta hylkivät queeria ruumista heteronormatiivisilla käytännöillään. Voidaan todeta, että yhdenvertaisempien digitaalisten tilojen luomiseksi tarvitaan tietoista ponnistusta yhteiskunnallisesti marginalisoitujen ryhmien huomioon ottamiseksi. Myös data- ja alustatalouteen liittyvää julkista keskustelua ja riippumatonta tietoa tarvitaan lisää.