Varhaiskasvattajien käsitykset alle kolmevuotiaiden osallisuudesta
Laakso, Tiia-Maria (2022)
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203282811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203282811
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä varhaiskasvattajilla on alle kolmevuotiaiden lasten osallisuudesta varhaiskasvatuksessa. Tieteellisessä kirjallisuudessa lasten osallisuutta on määritelty monin eri tavoin. Osallisuuden määrittelyssä korostuvat muun muassa lapsen kuulluksi tulemisen ja vaikuttamisen kokemukset sekä tunne yhteisöön kuulumisesta. Aikaisemman tutkimuksen valossa erityisenä kehityskohteena esiin on noussut alle kolmevuotiaiden osallisuus varhaiskasvatuksessa.
Tutkimus on laadullinen ja toteutettu fenomenografisella tutkimusotteella. Fenomenografia valikoitui tutkimusotteeksi, koska tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvattajien olemassa olevia käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusaineisto kerättiin marras- ja joulukuussa 2021 haastattelemalla viittä varhaiskasvattajaa yksilöhaastatteluina heidän vapaa-ajallaan. Pääpiirteittäin haastattelut edustivat tyypiltään avointa haastattelua. Haastatteluista kolme toteutettiin videoyhteydellä Microsoft Teams-palvelulla. Kahta haastateltavaa haastateltiin heidän kotonaan. Haastattelujen jälkeen aineisto litteroitiin ja analysoitiin. Analyysi toteutettiin fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti etsimällä aineistosta merkitysyksiköitä, ja rakentamalla niistä kuvauskategorioita.
Analyysin perusteella varhaiskasvattajien käsityksistä muodostui viisi kuvauskategoriaa, jotka ovat tutkimuksen tulokset. Kuvauskategorioista jokainen kertoo erilaisesta tavasta käsittää alle kolmevuotiaiden osallisuus varhaiskasvatuksessa. Kuvaskategorioita ovat osallisuus lapsen tunteena, osallisuus arjen ilmiönä, osallisuus tavoitteellisena toimintana, osallisuus varhaiskasvattajan toimintana sekä osallisuus haasteena.
Yhteenvetona voidaan todeta, että varhaiskasvattajat käsittivät alle kolmevuotiaiden osallisuuden hyvin moninaisena ja tärkeänä asiana. Käsitysten perusteella varhaiskasvattajilla on paljon tietoa siitä, miten alle kolmevuotiaiden osallisuutta tuetaan. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin nähdä, että alle kolmevuotiaiden osallisuuden näkökulmasta kehitettävää löytyy arjen hektisyyden hallitsemisessa, ryhmäkokojen toimivuudessa, henkilöstöpulan kysymyksissä sekä osallisuuskäsitteen laajuuteen ja uutuuteen liittyvässä epävarmuudessa.
Tutkimus on laadullinen ja toteutettu fenomenografisella tutkimusotteella. Fenomenografia valikoitui tutkimusotteeksi, koska tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvattajien olemassa olevia käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusaineisto kerättiin marras- ja joulukuussa 2021 haastattelemalla viittä varhaiskasvattajaa yksilöhaastatteluina heidän vapaa-ajallaan. Pääpiirteittäin haastattelut edustivat tyypiltään avointa haastattelua. Haastatteluista kolme toteutettiin videoyhteydellä Microsoft Teams-palvelulla. Kahta haastateltavaa haastateltiin heidän kotonaan. Haastattelujen jälkeen aineisto litteroitiin ja analysoitiin. Analyysi toteutettiin fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti etsimällä aineistosta merkitysyksiköitä, ja rakentamalla niistä kuvauskategorioita.
Analyysin perusteella varhaiskasvattajien käsityksistä muodostui viisi kuvauskategoriaa, jotka ovat tutkimuksen tulokset. Kuvauskategorioista jokainen kertoo erilaisesta tavasta käsittää alle kolmevuotiaiden osallisuus varhaiskasvatuksessa. Kuvaskategorioita ovat osallisuus lapsen tunteena, osallisuus arjen ilmiönä, osallisuus tavoitteellisena toimintana, osallisuus varhaiskasvattajan toimintana sekä osallisuus haasteena.
Yhteenvetona voidaan todeta, että varhaiskasvattajat käsittivät alle kolmevuotiaiden osallisuuden hyvin moninaisena ja tärkeänä asiana. Käsitysten perusteella varhaiskasvattajilla on paljon tietoa siitä, miten alle kolmevuotiaiden osallisuutta tuetaan. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin nähdä, että alle kolmevuotiaiden osallisuuden näkökulmasta kehitettävää löytyy arjen hektisyyden hallitsemisessa, ryhmäkokojen toimivuudessa, henkilöstöpulan kysymyksissä sekä osallisuuskäsitteen laajuuteen ja uutuuteen liittyvässä epävarmuudessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]