"Lopeta itkeminen" : Lapsen emotionaalisen kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin representaatiot kotimaisessa elokuvassa
Hellman, Minna (2022)
2022
Media, kulttuuri ja yhteiskunta -maisteriohjelma - Master's Programme in Media, Culture and Society
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203282786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203282786
Tiivistelmä
Lasten emotionaalinen kaltoinkohtelu ja laiminlyönti kietoutuvat arkeemme tavoilla, jotka voivat jäädä kulttuuristen vaikutteiden myötä näkymättömäksi. Tällä näkymättömyydellä on seuraukset. Mm. Raimo K. R. Salokankaan tutki-muksen (2020) mukaan lapsuuden emotionaalisella kaltoinkohtelulla ja lai-minlyönnillä on kauaskantoisia seurauksia. Ne yhdistyvät vahvasti mm. mie-liala- ja ahdistuneisuushäiriöihin. Myös lapsuuden hankalia kokemuksia (Ad-verse Childhood Experiences, ACEs) kartoittava ACE-seula määrittelee emo-tionaalisen laiminlyönnin yhdeksi kohteekseen. ACE-kokemukset liittyvät vah-vasti psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin haittavaikutuksiin (mm. sydän- ja veri-suonitaudit ja diabetes). Pitkään jatkuessaan emotionaalinen kaltoinkohtelu ja laiminlyönti aiheuttavat ihmisen elimistössä toksista stressiä, joka on lapselle erityisen haitallista.
Tämä pro gradu -tutkielma valottaa ilmiötä representaation keinoin. Kuvaukset lapsuudesta ja lapsista representoivat kulttuurisia käsityksiä arvoista ja nor-meista suhteessa ”oikeaan” lapsuuteen. Elokuva audiovisuaalisena tuotteena antaa mahdollisuuden päästä lähelle ihmistä. Tieteellinen tutkimus linjaa il-miötä yleisellä tasolla, mutta elokuva tuo siihen inhimillisen ulottuvuuden, eli näyttää vaikutukset yksilön tasolla. Tutkielman tavoitteena on nostaa esiin emotionaalisen kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin konkreettisia ulottuvuuksia representaation avulla.
Aineisto koostui kuudesta kotimaisesta 2010-luvulla tuotetusta elokuvasta. Pääanalyysin kohteena oli Selma Vilhusen ohjaama Tyttö nimeltä Varpu (2016). Muiden elokuvien tavoitteena oli tuoda esille ilmiön moninaisia muoto-ja. Lähestyin elokuvia sisällönanalyyttisen lähiluvun avulla. Analysoin mm. miten elokuvan kerronta rakentui henkilöhahmojen keskinäisen vuorovaiku-tuksen kautta. Analyysin kohteita olivat mm. lapsen tunteisiin ja tarpeisiin vas-taaminen, lapsi-vanhempi suhteen kaksisuuntaisuus, lapsen ja vanhemman toimijuus sekä tunteisiin reagointi.
Tarkasteluni osoitti, että lasten emotionaalisen kaltoinkohtelun ja laiminlyön-nin esittäminen oli varsin yleistä kotimaisissa elokuvissa. Sitä esiintyi niin koh-taustasolla lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa kuin tarinaan ja sen kerrontatapaan kietoutuneena. Konflikteihin perustuvan tarinankerron-nan voidaan osaltaan nähdä pitävän yllä lapsille haitallisia toimintamalleja.
Tämä pro gradu -tutkielma valottaa ilmiötä representaation keinoin. Kuvaukset lapsuudesta ja lapsista representoivat kulttuurisia käsityksiä arvoista ja nor-meista suhteessa ”oikeaan” lapsuuteen. Elokuva audiovisuaalisena tuotteena antaa mahdollisuuden päästä lähelle ihmistä. Tieteellinen tutkimus linjaa il-miötä yleisellä tasolla, mutta elokuva tuo siihen inhimillisen ulottuvuuden, eli näyttää vaikutukset yksilön tasolla. Tutkielman tavoitteena on nostaa esiin emotionaalisen kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin konkreettisia ulottuvuuksia representaation avulla.
Aineisto koostui kuudesta kotimaisesta 2010-luvulla tuotetusta elokuvasta. Pääanalyysin kohteena oli Selma Vilhusen ohjaama Tyttö nimeltä Varpu (2016). Muiden elokuvien tavoitteena oli tuoda esille ilmiön moninaisia muoto-ja. Lähestyin elokuvia sisällönanalyyttisen lähiluvun avulla. Analysoin mm. miten elokuvan kerronta rakentui henkilöhahmojen keskinäisen vuorovaiku-tuksen kautta. Analyysin kohteita olivat mm. lapsen tunteisiin ja tarpeisiin vas-taaminen, lapsi-vanhempi suhteen kaksisuuntaisuus, lapsen ja vanhemman toimijuus sekä tunteisiin reagointi.
Tarkasteluni osoitti, että lasten emotionaalisen kaltoinkohtelun ja laiminlyön-nin esittäminen oli varsin yleistä kotimaisissa elokuvissa. Sitä esiintyi niin koh-taustasolla lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa kuin tarinaan ja sen kerrontatapaan kietoutuneena. Konflikteihin perustuvan tarinankerron-nan voidaan osaltaan nähdä pitävän yllä lapsille haitallisia toimintamalleja.