Ovatko peruskoulujen lakkautukset tuoneet säästöjä? Vuosien 2006–2018 koululakkautusten vaikutukset kuntien perusopetuksen käyttömenoihin
Nieminen, Mira (2022)
Nieminen, Mira
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203272774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203272774
Tiivistelmä
Yli puolet suomen peruskouluista on lakkautettu viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Koulukoot ovat samalla ajanjaksolla kasvaneet selvästi, eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Yhdessäkään suomalaisessa tutkimuksessa ei ole tilastollisin menetelmin tutkittu, onko lakkautuksilla saatu säästöjä.
Koululla on olosuhteiden mukaan vaihteleva optimikoko, johon vaikuttavat niin kustannustekijät kuin koulukoon ja sijainnin vaikutus oppimisen tehokkuuteen. Lisäksi optimikokoon vaikuttaa joukko muita tekijöitä, kuten koulurakennusten käyttö muiden palveluiden tuottamiseen ja koulujen vaikutus alueiden vetovoimaan. Optimikoko kasvaa alueen oppilastiheyden ja oppilaiden sosioekonomisen aseman kasvaessa. Suuruuden etuja on saavutettavissa, kun koulun kokoa kasvatetaan nollasta optimikokoon. Optimikoon ylityttyä lakkautuksista aiheutuu suuruuden haittoja. Tutkimatta ei voida tietää, onko Suomessa keskimäärin jo saavutettu peruskoulun optimikoko, vai onko suuruuden etuja vielä löydettävissä.
Tutkielmassa selvitettiin, onko vuosien 2006–2018 koululakkautuksilla saatu säästöjä Manner-Suomen kunnissa, ja mistä perusopetuksen käyttömenojen alalajeista säästöjä on tullut. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millaisissa kunnissa on tehty paljon lakkautuksia, ja selvitettiin lakkautusten mahdollisia syitä. Aineistona käytettiin Opetushallituksen kuntakohtaista paneeliaineistoa perusopetuksen toiminnan tunnusluvuista ja oppilaskohtaisista yksikkökustannuksista vuosilta 2005–2018. Tähän aineistoon yhdistettiin tilastokeskukselta kuntien tilinpäätöstietoja, avainlukuja, demografisia tunnuslukuja ja asukkaiden tulotasoon liittyviä tietoja, sekä maanmittauslaitokselta tiedot kuntien pinta-alasta.
Koeryhmän muodostivat kunnat, jotka lakkauttivat yli 20 % kouluistaan yhtenä vuonna vuosien 2006–2018 aikana, ja kontrolliryhmän kunnat, jotka eivät minään tutkituista vuosista lakkauttaneet yli 20 % kouluistaan. Event study -analyysin perusteella koeryhmän kunnissa saatiin tilastollisesti merkitseviä säästöjä neljänä kuudesta lakkautuksia seuranneesta vuodesta. Vuosittaiset oppilaskohtaiset säästöt olivat välillä 349–424 euroa, mikä oli noin 4 % perusopetuksen oppilaskohtaisista toiminnan vuosittaisista käyttömenoista. Kuvailevan analyysin perusteella havaittiin, että koeryhmän kunnat olivat monilla taloudellisilla mittareilla mitattuna muita kuntia heikommassa asemassa. Event studyn perusteella ei löytynyt yksittäisiä syitä lakkautuksille esimerkiksi kuntien lakkautuksia edeltäneestä menokehityksestä. Ennemminkin lakkautukset näyttäytyivät yhtenä osana kuntien kokonaisvaltaisempia talouden sopeutuspyrkimyksiä.
Tämä tutkielma ei anna vastausta siihen, ovatko koululakkautukset kasvattaneet yhteiskunnan tai kunnan asukkaiden kokonaishyvinvointia. Jos lakkautusten vaikutuksia halutaan arvioida kattavammin, tarvitaan tarkempi tutkimus aineistolla, jossa on mukana lakkautettujen koulujen oppilasmäärät ja tietoja koulukuljetusmatkojen kehityksestä ja peruskouluihin liittyvistä investointikustannuksista. Myös lakkautusten vaikutuksista oppimistuloksiin ja oppilaiden elämään, kuntalaisiin sekä kuntien elinvoimaan olisi hyvä saada lisää tietoa.
Koska koulun koolla on optimipiste, ei saaduista säästöistä voida päätellä, että lakkautuksia jatkamalla saadaan vääjäämättä lisää säästöjä. Mitä enemmän lakkautuksia on tehty, ja mitä suuremmaksi koulujen koot ovat kasvaneet, sitä vähemmän tulevilla lakkautuksilla on säästöpotentiaalia.
Koululla on olosuhteiden mukaan vaihteleva optimikoko, johon vaikuttavat niin kustannustekijät kuin koulukoon ja sijainnin vaikutus oppimisen tehokkuuteen. Lisäksi optimikokoon vaikuttaa joukko muita tekijöitä, kuten koulurakennusten käyttö muiden palveluiden tuottamiseen ja koulujen vaikutus alueiden vetovoimaan. Optimikoko kasvaa alueen oppilastiheyden ja oppilaiden sosioekonomisen aseman kasvaessa. Suuruuden etuja on saavutettavissa, kun koulun kokoa kasvatetaan nollasta optimikokoon. Optimikoon ylityttyä lakkautuksista aiheutuu suuruuden haittoja. Tutkimatta ei voida tietää, onko Suomessa keskimäärin jo saavutettu peruskoulun optimikoko, vai onko suuruuden etuja vielä löydettävissä.
Tutkielmassa selvitettiin, onko vuosien 2006–2018 koululakkautuksilla saatu säästöjä Manner-Suomen kunnissa, ja mistä perusopetuksen käyttömenojen alalajeista säästöjä on tullut. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millaisissa kunnissa on tehty paljon lakkautuksia, ja selvitettiin lakkautusten mahdollisia syitä. Aineistona käytettiin Opetushallituksen kuntakohtaista paneeliaineistoa perusopetuksen toiminnan tunnusluvuista ja oppilaskohtaisista yksikkökustannuksista vuosilta 2005–2018. Tähän aineistoon yhdistettiin tilastokeskukselta kuntien tilinpäätöstietoja, avainlukuja, demografisia tunnuslukuja ja asukkaiden tulotasoon liittyviä tietoja, sekä maanmittauslaitokselta tiedot kuntien pinta-alasta.
Koeryhmän muodostivat kunnat, jotka lakkauttivat yli 20 % kouluistaan yhtenä vuonna vuosien 2006–2018 aikana, ja kontrolliryhmän kunnat, jotka eivät minään tutkituista vuosista lakkauttaneet yli 20 % kouluistaan. Event study -analyysin perusteella koeryhmän kunnissa saatiin tilastollisesti merkitseviä säästöjä neljänä kuudesta lakkautuksia seuranneesta vuodesta. Vuosittaiset oppilaskohtaiset säästöt olivat välillä 349–424 euroa, mikä oli noin 4 % perusopetuksen oppilaskohtaisista toiminnan vuosittaisista käyttömenoista. Kuvailevan analyysin perusteella havaittiin, että koeryhmän kunnat olivat monilla taloudellisilla mittareilla mitattuna muita kuntia heikommassa asemassa. Event studyn perusteella ei löytynyt yksittäisiä syitä lakkautuksille esimerkiksi kuntien lakkautuksia edeltäneestä menokehityksestä. Ennemminkin lakkautukset näyttäytyivät yhtenä osana kuntien kokonaisvaltaisempia talouden sopeutuspyrkimyksiä.
Tämä tutkielma ei anna vastausta siihen, ovatko koululakkautukset kasvattaneet yhteiskunnan tai kunnan asukkaiden kokonaishyvinvointia. Jos lakkautusten vaikutuksia halutaan arvioida kattavammin, tarvitaan tarkempi tutkimus aineistolla, jossa on mukana lakkautettujen koulujen oppilasmäärät ja tietoja koulukuljetusmatkojen kehityksestä ja peruskouluihin liittyvistä investointikustannuksista. Myös lakkautusten vaikutuksista oppimistuloksiin ja oppilaiden elämään, kuntalaisiin sekä kuntien elinvoimaan olisi hyvä saada lisää tietoa.
Koska koulun koolla on optimipiste, ei saaduista säästöistä voida päätellä, että lakkautuksia jatkamalla saadaan vääjäämättä lisää säästöjä. Mitä enemmän lakkautuksia on tehty, ja mitä suuremmaksi koulujen koot ovat kasvaneet, sitä vähemmän tulevilla lakkautuksilla on säästöpotentiaalia.