Ruiskumaalaustarpeen vähentäminen kohdeyrityksessä
Harjula, Johanna (2022)
Harjula, Johanna
2022
Konetekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Mechanical Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203262771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203262771
Tiivistelmä
Diplomityössä toteutettiin tutkimuksia keskiraskaita teollisuuskoneita valmistavalle yritykselle. Tuottavuuden ja laadun jatkuva parantaminen ovat lähes poikkeuksetta aina esillä ja niiden kehittämiseen pyritään löytämään parempia menetelmiä. Tässä työssä tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö kohdeyrityksessä kokoonpanon loppuvaiheen ruiskumaalaamista vähentämään. Pyrittiin löytämään tuotantoprosessin eri vaiheista niitä toimenpiteitä, jotka tällä hetkellä aiheuttavat loppuvaiheen ruiskumaalaamisen tarpeen. Haluttiin myös selvittää tarkemmin laadullisia vaatimuksia, ja sitä pystyttäisiinkö niihin tekemään muutoksia. Haluttiin selvittää, tehdäänkö tällä hetkellä niin sanotusti ylilaatua ja ovatko laadulliset vaatimukset ajan tasalla.
Teoriaosuudessa perehdyttiin tarkemmin arvoa tuottamattoman ajan vähentämiseen Leanin pohjalta. Selvitettiin Leanin perusperiaatteet sekä hieman sivuttiin, kuinka sen ideologioita pystytään implementoimaan osaksi tämän päivän digitalisaatiota. Lisäksi perehdyttiin tarkemmin siihen mitä tuottavuus ja laatu todellisuudessa ovat ja miten niihin pystytään vaikuttamaan. Miten laatua parannetaan ja mitä se on asiakkaan näkökulmasta. Kuinka tärkeää tuottavuus on yrityksen toiminnan kannalta sekä miten sitä mitataan ja kehitetään.
Tutkimuksen tavoitteeseen pääsemiseksi hyödynnettiin Gemba-kävelyä eli jalkauduttiin sinne, missä arvoa tuottava työ tehdään. Tutkittiin prosessin nykytilaa ja tutustuttiin tarkemmin tuotannon eri vaiheisiin. Havainnoinnin ja keskusteluiden avulla haluttiin löytää vastaus siihen, miksi kertaalleen maalatut koneet maalataan poikkeuksetta uudelleen. Havainnointitutkimusta ja Gemba-kävelyitä suoritettiin reilun kuukauden ajan päivittäin systemaattisesti ja havainnot kirjattiin ylös tutkimuspäiväkirjaan. Näiden tutkimusten aikana löydettyihin epäedullisiin prosessin vaiheisiin alettiin kehitellä toimenpiteitä, joiden avulla toimintaa saataisiin parannettua.
Yhtenä tuloksena todettiin, että nykyisistä laatuvaatimuksista pidetään kiinni. On siis löydettävä prosessista tekijöitä, joita kehittämällä laatua saadaan parannettua, ja sen myötä myös konekohtaista tuottavuutta. Kaikkiaan kehitystoimenpiteitä löydettiin useampia. Joitain tutkimuksen aikana kehitettyjä toimenpiteitä alettiin toteuttaa jo diplomityön teon aikana. Tarkempia tuloksia näistä ei kuitenkaan ehditty enää saada, vaan toiminnan seuraamista jatkettiin kohdeyrityksen toimesta. Lisäksi kohdeyritys tulee tekemään myöhemmin päätökset siitä, mitä jäljellä olevista toimenpiteistä se laittaa toteutukseen. Voidaan kuitenkin todeta, että diplomityössä esiteltyjen kehitystoimenpiteiden avulla pystytään tulevaisuudessa vähintäänkin vähentämään ruiskumaalaamisen tarvetta.
Teoriaosuudessa perehdyttiin tarkemmin arvoa tuottamattoman ajan vähentämiseen Leanin pohjalta. Selvitettiin Leanin perusperiaatteet sekä hieman sivuttiin, kuinka sen ideologioita pystytään implementoimaan osaksi tämän päivän digitalisaatiota. Lisäksi perehdyttiin tarkemmin siihen mitä tuottavuus ja laatu todellisuudessa ovat ja miten niihin pystytään vaikuttamaan. Miten laatua parannetaan ja mitä se on asiakkaan näkökulmasta. Kuinka tärkeää tuottavuus on yrityksen toiminnan kannalta sekä miten sitä mitataan ja kehitetään.
Tutkimuksen tavoitteeseen pääsemiseksi hyödynnettiin Gemba-kävelyä eli jalkauduttiin sinne, missä arvoa tuottava työ tehdään. Tutkittiin prosessin nykytilaa ja tutustuttiin tarkemmin tuotannon eri vaiheisiin. Havainnoinnin ja keskusteluiden avulla haluttiin löytää vastaus siihen, miksi kertaalleen maalatut koneet maalataan poikkeuksetta uudelleen. Havainnointitutkimusta ja Gemba-kävelyitä suoritettiin reilun kuukauden ajan päivittäin systemaattisesti ja havainnot kirjattiin ylös tutkimuspäiväkirjaan. Näiden tutkimusten aikana löydettyihin epäedullisiin prosessin vaiheisiin alettiin kehitellä toimenpiteitä, joiden avulla toimintaa saataisiin parannettua.
Yhtenä tuloksena todettiin, että nykyisistä laatuvaatimuksista pidetään kiinni. On siis löydettävä prosessista tekijöitä, joita kehittämällä laatua saadaan parannettua, ja sen myötä myös konekohtaista tuottavuutta. Kaikkiaan kehitystoimenpiteitä löydettiin useampia. Joitain tutkimuksen aikana kehitettyjä toimenpiteitä alettiin toteuttaa jo diplomityön teon aikana. Tarkempia tuloksia näistä ei kuitenkaan ehditty enää saada, vaan toiminnan seuraamista jatkettiin kohdeyrityksen toimesta. Lisäksi kohdeyritys tulee tekemään myöhemmin päätökset siitä, mitä jäljellä olevista toimenpiteistä se laittaa toteutukseen. Voidaan kuitenkin todeta, että diplomityössä esiteltyjen kehitystoimenpiteiden avulla pystytään tulevaisuudessa vähintäänkin vähentämään ruiskumaalaamisen tarvetta.