Kohti etätyössä oppimisen yhteisöä : Uuden työntekijän kokemuksia etätyössä oppimisesta ja työyhteisön vuorovaikutuksesta
Korhonen, Aino (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203252767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203252767
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää uusien työntekijöiden kokemuksia työssä oppimisesta ja työyhteisön vuorovaikutuksesta etätyöskentelyn aikana. Tutkimuksen aihepiiriä on ympäröinyt Covid-19-pandemian aiheuttama poikkeustilanne, jonka aikana yhä useammissa organisaatioissa jouduttiin luopumaan tutuista käytännöistä, kun vahvat etätyösuositukset tulivat voimaan ja iso osa työssä käyvistä siirtyi työskentelemään kotoa käsin.
Tutkimus on kohdistunut yhteen valtion organisaatioon, ja se on luonteeltaan tapaustutkimus. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla organisaation uusia, tietotyötä tekeviä työntekijöitä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä seitsemää organisaatiossa vuonna 2020 aloittanutta työntekijää, jotka olivat työskennelleet vähintään noin puolet nykyisen työnsä työajastaan etätyössä. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksien avulla yksilöhaastatteluina. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti ja sen tieteenfilosofiset raamit pohjautuvat fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen, jossa keskeinen mielenkiinto kohdistuu yksilön subjektiivisiin kokemuksiin.
Tämän tutkimuksen keskistä käsitettä, työssä oppimista, tarkasteltiin luonteeltaan informaalina, sosiaalisena ja kontekstisidonnaisena prosessina. Oppimista kehystää etätyöskentelyn konteksti, ja etätyössä oppimisen kokemuksia tarkastellaan yksilön, yhteisön, organisaation ja yhteiskunnan tasoilla. Tutkimuksen tutkimusasetelmaa on ohjannut aiempi työssä oppimiseen ja etätyön liittyvä yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteellinen tutkimus.
Tutkimustulosten keskeisenä havaintona todettiin, että uuden työntekijän kokemuksia etätyössä oppimisesta kehystävät niin oppimisen mahdollistumiseen, työyhteisön toimintaan kuin myös yksilöllisiin valmiuksiin liittyvät tekijät. Yksilön valmiudet itseohjautuvaan työskentelyyn sekä riittävät tekniset valmiudet helpottavat uuteen työhön perehtymistä etätyön aikana. Toisaalta työyhteisön tiivis vuorovaikutus ja mahdollisuudet yhteiselle ongelmanratkaisulle ja keskusteluille myös etäyhteyksien välityksellä luovat edellytyksiä uuden työntekijän kiinnittymiselle työyhteisöön, sekä edistävät uuteen työhön perehtymistä. Tutkimuksessa myös avattiin tarkemmin saatujen kokemusten pohjalta, millaisia erityispiirteitä sähköiset työvälineet luovat työyhteisön vuorovaikutukselle etätyöskentelyssä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkittavassa organisaatiossa esimerkiksi perehdytyksen suunnittelun tukena. Vaikka tutkimus onkin kohdistunut poikkeukselliseen Covid-19-pandemian aikaan, on etätyöhön liittyvä tutkimus keskeisessä roolissa myös jatkossa etätyöskentelyn ja paikkakuntariippumattoman työn yleistyessä.
Tutkimus on kohdistunut yhteen valtion organisaatioon, ja se on luonteeltaan tapaustutkimus. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla organisaation uusia, tietotyötä tekeviä työntekijöitä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä seitsemää organisaatiossa vuonna 2020 aloittanutta työntekijää, jotka olivat työskennelleet vähintään noin puolet nykyisen työnsä työajastaan etätyössä. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksien avulla yksilöhaastatteluina. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti ja sen tieteenfilosofiset raamit pohjautuvat fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen, jossa keskeinen mielenkiinto kohdistuu yksilön subjektiivisiin kokemuksiin.
Tämän tutkimuksen keskistä käsitettä, työssä oppimista, tarkasteltiin luonteeltaan informaalina, sosiaalisena ja kontekstisidonnaisena prosessina. Oppimista kehystää etätyöskentelyn konteksti, ja etätyössä oppimisen kokemuksia tarkastellaan yksilön, yhteisön, organisaation ja yhteiskunnan tasoilla. Tutkimuksen tutkimusasetelmaa on ohjannut aiempi työssä oppimiseen ja etätyön liittyvä yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteellinen tutkimus.
Tutkimustulosten keskeisenä havaintona todettiin, että uuden työntekijän kokemuksia etätyössä oppimisesta kehystävät niin oppimisen mahdollistumiseen, työyhteisön toimintaan kuin myös yksilöllisiin valmiuksiin liittyvät tekijät. Yksilön valmiudet itseohjautuvaan työskentelyyn sekä riittävät tekniset valmiudet helpottavat uuteen työhön perehtymistä etätyön aikana. Toisaalta työyhteisön tiivis vuorovaikutus ja mahdollisuudet yhteiselle ongelmanratkaisulle ja keskusteluille myös etäyhteyksien välityksellä luovat edellytyksiä uuden työntekijän kiinnittymiselle työyhteisöön, sekä edistävät uuteen työhön perehtymistä. Tutkimuksessa myös avattiin tarkemmin saatujen kokemusten pohjalta, millaisia erityispiirteitä sähköiset työvälineet luovat työyhteisön vuorovaikutukselle etätyöskentelyssä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkittavassa organisaatiossa esimerkiksi perehdytyksen suunnittelun tukena. Vaikka tutkimus onkin kohdistunut poikkeukselliseen Covid-19-pandemian aikaan, on etätyöhön liittyvä tutkimus keskeisessä roolissa myös jatkossa etätyöskentelyn ja paikkakuntariippumattoman työn yleistyessä.