Jumala varhaisessa kreikkalaisessa filosofiassa

Abstract

Mistä me puhumme, kun puhumme jumalasta? Tässä työssä lähestyn asiaa aivan alusta, ja selvitän mihin varhaiset filosofit ja heidän tulkitsijansa antiikissa viittasivat viitatessaan jumalaan. Varhaiset filosofit olivat luonnontutkijoina toisaalta luomassa uusia ajatuksia, mutta toisaalla myös tukeutuivat aikansa ajatuksiin. Luonnontutkimuksen saralla muutos oli se, että asioita alettiin tarkastella luonnon itsensä kautta, jumalan rooli abstrahoituu taustalle vain muutoksen alkuun saattajaksi tai perimmäiseksi aineeksi. Asioiden taustalle ei esitetty jumalaa tai jumalallisia voimia, vaan luonnossa havaittava muutos selittyy aineen ominaisuuksilla: se joko tihentyy ja harvenee, tai kuumenee ja viilenee. Näillä saatettiin selittää pilvet, sateenkaaret, ukkoset ja muut luonnonilmiöt. Kun varhaiset filosofit pohtivat, mikä on liikkeen alun ja sen ylläpidon syy, he tyytyivät selittämään asioita samoin kuin aiemmat runoilijat. Asioiden syyksi esitettiin joko välttämättömyyttä, kohtaloa, lakia tai kosmista oikeudenmukaisuutta. Nämä syyt olivat enemmän tai vähemmän persoonallisia. Ihmisten maailmaa ja koko kosmosta katsottiin hallitsevan samat voimat, jopa jumalat olivat niille alistettuja. Asiat menevät niin kuin menevät, koska niin on välttämätöntä tai oikein. Välttämättömyydestä tuleekin suoranainen moraalin perusta. Ihmisen tulee tuntea osansa kaikkeudessa. Osa varhaisista filosofeista pyrki aktiivisesti myös yhdistämään uudet luonnontutkimuksen ajatukset aikansa uskontoon ja myytteihin. Ihmismäiset, kiivastuvat ja loukkaantuvat jumalat eivät voineet olla totta, vaan niiden taustalla täytyi olla jokin suurempi voima, joka ei synny, kuole, liiku ja pelkällä ajatuksellaan ravistelee kaikkeutta. Varhaisten filosofien tutkiminen on myös sen vaikutushistorian tutkimista, koska säilyneet fragmentit ovat pääosin säästyneet myöhempien ajattelijoiden teksteissä. Tässä työssä tukeudunkin paljon Ciceron ja Aëtiuksen teksteihin, jotka lukevat varhaisia filosofeja aivan kuin he käsittelisivät jumalaa. Tutkimuksen toinen kysymys onkin, miksi varhaisia filosofeja tulkittiin antiikissa niin kuin tulkittiin.