Varhaiskasvatusyksiköiden ryhmien perustaminen: Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemykset lapsiryhmien perustamisen takana olevista tekijöistä
Argillander, Mirka; Hertsi, Henna (2022)
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203182630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203182630
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilöstön näkemyksiä lapsiryhmien perustamisen takana olevista tekijöistä. Varhaiskasvatusyksiköiden ryhmien muodostamista säätelevät Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018), varhaiskasvatuslaki (2018) sekä valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta (2018). Valtakunnalliset asiakirjat antavat mahdollisuuden perustaa lapsiryhmiä eri tavoin, kunhan varhaiskasvatuksen tavoitteet saavutetaan. Lapsiryhmien muodostamisessa on huomioitava lasten ikä, sisarussuhteet, pedagogiikka sekä mahdollinen tuen tarve. Tutkimuksessa haluttiin selventää, mitkä tekijät säätelevissä asiakirjoissa nousevat ryhmien muodostamisen taustatekijöiksi. Lapsiryhmien muodostamista ei ole juurikaan Suomessa tutkittu. Taustatekijöiden lisäksi tutkittiin, miten ryhmien muodostamista haluttaisiin kehittää. Tutkimuksen taustateorian teemat nostettiin varhaiskasvatusta ohjaavista asiakirjoista, ryhmien muodostamista ohjaavista osioista. Teemoja ovat lapsiryhmä, henkilöstörakenne ja mitoitus, varhaiskasvatusyksikön tilat sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikka.
Tutkimusaineiston kerääminen rajattiin varhaiskasvatuksen henkilökunnasta pääasiallisesti varhaiskasvatusyksiköiden johtajiin. Varhaiskasvatusyksikön johtajat vastaavat varhaiskasvatusyksiköiden asiakasvalinnoista. Varhaiskasvatuksen opettajien näkemykset haluttiin tutkimukseen mukaan, koska lapsiryhmien muodostamisen vaiheessa johtajat tekevät yhteistyötä henkilökunnan kanssa. Aineisto kerättiin Päijät-Hämeestä kolmesta varhaiskasvatusyksiköstä. Haastateltavana oli kolme varhaiskasvatusyksikön johtajaa sekä yksi varhaiskasvatuksen opettaja. Vastaajien vähäisestä määrästä johtuen tutkimuksen aineisto painottui lopulta varhaiskasvatusyksikön johtajien näkemyksiin. Haastattelurunkona toimi puolistrukturoitu haastattelupohja. Haastattelut toteutettiin etäyhteytenä Zoom-viestintäsovellutuksen avulla joulukuussa 2021. Aineistoanalyysi toteutettiin sisältöanalyysin avulla. Litteroinnin jälkeen aineisto luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Luokittelussa hyödynnettiin värikoodausta. Pääluokat tiivistettiin aineistosta luokittelun kautta analysoitavaksi tutkimuskysymyksittäin.
Analyysista johdettiin johtopäätökset tutkimuskysymyksittäin. Lapsiryhmien muodostamista säätelevimmäksi tekijäksi varhaiskasvatusta ohjaavista asiakirjoista nousi henkilöstörakenne. Yksikön tilat vaikuttavat henkilöstörakenteeseen määritellen henkilöstön määrän. Henkilöstön määrä yksikössä tilojen kanssa määrittelee puolestaan minkä ikäisiä lapsia hakijoista yksikköön voidaan ottaa. Kehitystä lapsiryhmien perustamisesta haluttiin viedä suuntaan, jossa ryhmäkokoja pienennettäisiin. Henkilöstön pätevyyttä haluttaisiin huomioitavan enemmän ryhmän täyttämisvaiheessa. Kehitystä haluttiin lisäksi yksiköiden vastuun kasvattamisena ja vapautena poiketa toimintatavoista asiakaspaikkojen täyttämisessä. Saatuja tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää tutkimuksen pienuuden takia.
Tutkimusaineiston kerääminen rajattiin varhaiskasvatuksen henkilökunnasta pääasiallisesti varhaiskasvatusyksiköiden johtajiin. Varhaiskasvatusyksikön johtajat vastaavat varhaiskasvatusyksiköiden asiakasvalinnoista. Varhaiskasvatuksen opettajien näkemykset haluttiin tutkimukseen mukaan, koska lapsiryhmien muodostamisen vaiheessa johtajat tekevät yhteistyötä henkilökunnan kanssa. Aineisto kerättiin Päijät-Hämeestä kolmesta varhaiskasvatusyksiköstä. Haastateltavana oli kolme varhaiskasvatusyksikön johtajaa sekä yksi varhaiskasvatuksen opettaja. Vastaajien vähäisestä määrästä johtuen tutkimuksen aineisto painottui lopulta varhaiskasvatusyksikön johtajien näkemyksiin. Haastattelurunkona toimi puolistrukturoitu haastattelupohja. Haastattelut toteutettiin etäyhteytenä Zoom-viestintäsovellutuksen avulla joulukuussa 2021. Aineistoanalyysi toteutettiin sisältöanalyysin avulla. Litteroinnin jälkeen aineisto luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Luokittelussa hyödynnettiin värikoodausta. Pääluokat tiivistettiin aineistosta luokittelun kautta analysoitavaksi tutkimuskysymyksittäin.
Analyysista johdettiin johtopäätökset tutkimuskysymyksittäin. Lapsiryhmien muodostamista säätelevimmäksi tekijäksi varhaiskasvatusta ohjaavista asiakirjoista nousi henkilöstörakenne. Yksikön tilat vaikuttavat henkilöstörakenteeseen määritellen henkilöstön määrän. Henkilöstön määrä yksikössä tilojen kanssa määrittelee puolestaan minkä ikäisiä lapsia hakijoista yksikköön voidaan ottaa. Kehitystä lapsiryhmien perustamisesta haluttiin viedä suuntaan, jossa ryhmäkokoja pienennettäisiin. Henkilöstön pätevyyttä haluttaisiin huomioitavan enemmän ryhmän täyttämisvaiheessa. Kehitystä haluttiin lisäksi yksiköiden vastuun kasvattamisena ja vapautena poiketa toimintatavoista asiakaspaikkojen täyttämisessä. Saatuja tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää tutkimuksen pienuuden takia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]