"Aina ei pitäisi miettiä sitä palvelua, vaan mitä siellä on taustalla" : Työntekijöiden kokemuksia systeemisen toimintamallin käytöstä lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnissa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää työntekijöiden kokemuksia systeemisen toimintamallin käytöstä lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu palvelutarpeen arvioinnin ja systeemisen toimintamallin kuvaamisesta sekä vuorovaikutuksen, osallisuuden ja toimijuuden käsitteistä. Vuorovaikutus on sosiaalityön perustaa ja osallisuus sekä toimijuus puolestaan muutoksen kannalta olennaisia tekijöitä. Tutkielman aineisto koostuu kolmesta ryhmähaastattelusta, joihin on osallistunut työntekijöitä neljästä eri työryhmästä. Haastattelut on toteutettu erään hyvinvointiyhtymän lapsiperheiden sosiaalityön työryhmissä, joissa on käytössä systeeminen toimintamalli. Ryhmähaastattelut on toteutettu avoimena haastatteluna. Teoreettinen lähestymistapa tutkimukseen on fenomenologis-hermeneuttinen ja tämä lähestymistapa on seurannut mukana läpi koko tutkimusprosessin. Tutkimusanalyysi seuraa fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen rakennetta. Tutkielman keskeisinä tuloksina näkyy systeemisen toimintamallin kehittyminen työyhteisössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koulutuksen, sekä perheterapeutin työskentelyn myötä. Muutosta on tapahtunut sekä työyhteisön rakenteissa, että työskentelyssä ja työntekijöissä. Yhteinen koulutuspohja on työntekijöiden näkemysten mukaan tukenut systeemisen toimintamallin kehittymistä. Perheterapeutti on ohjannut työskentelytapaa kohti reflektiivisempää työskentelyä. Palvelukeskeinen työtapa on vähentynyt ja tilalle on tullut suhdeperustaisuus, jossa keskitytään enemmän perheen tilanteen taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Systeemisen toimintamallin käyttö palvelutarpeen arvioinnissa tuo mukanaan sekä myönteistä muutosta, että haasteita. Haasteet liittyvät palvelutarpeen arvioinnin erityispiirteisiin. Palvelutarpeen arvioinnissa tietoa perheen tilanteesta ei välttämättä ole, eikä työntekijän ja asiakkaan välille ole ehtinyt muodostua yhteistyösuhdetta. Palvelutarpeen arvioinnin aikarajat asettavat myös haasteita suhteen luomiselle ja sitä kautta systeemisen toimintamallin toteutumiselle. Systeeminen toimintamalli on työntekijöiden kokemusten mukaan vaikuttanut myönteisesti asiakkaan osallisuuteen sekä haasteista huolimatta myös yhteistyösuhteeseen työntekijän ja asiakkaan välillä. Työntekijöiden kokemukset osoittavat, että kaiken kaikkiaan nähdään systeemisen toimintamallin tuoneen positiivista muutosta tapaan tehdä työtä. Systeemisen toimintamallin koulutuksissa tulisi huomioida palvelutarpeen arvioinnin erityispiirteet. Lisäksi jatkossa olisi hyvä tarkastella tarkemmin asiakkaiden kokemuksia systeemisen toimintamallin mukaisesta työskentelystä.

The aim of this thesis is to sort out workers experiences of using the systemic model in child and family assessment of the need for services. The theoretical framework consists of the assessment of the need for services for children and families and the systemic model, but also about the interaction process, participation and agency. Interaction has a central role in social work. Participation and agency are crucial elements in the work for a change. The empiric data consists of three group interviews, including workers from four different teams, who are working with the systemic model in child and family social work. The interviews have been made in one welfare confederation as open interviews. The theoretical approach of the research is complied with the fenomenological-hermeneutical research approach and it has been present through the whole research process. The central result of these thesis shows that the use of the systemic model has started after the educational course held by the Finnish Institute for Health and Welfare. The family therapist has also had a great impact on the implementation of the systemic model in the working community. The results shows that there has been a change in structure of the working community but also in the way workers do they work and in the worker itself. The way of working has become more reflective. The service-centered perspective has give space to a more relationship-based way of thinking, where the work is more focused on the factors behind the problem in families. The systemic model brings both positive change and challenges to the assessment of need for services. The challenges has to do with the speciality of the process about the assessment of need for services and the customers position. In the assessment of need for services the relationship between the customer and the worker is just about to start and the lack of information about the family and the lack of trust between the worker and the family challenges the use of the systemic model. The timetable also sets its own challenges to adapt the systemic model in the work with child and family assessment of the need for services. Despite the difficulties, the systemic model has had positive impact on the customers participation and also on the relationship between the customer and the worker. Over all the workers experiences of the use of the systemic model are positive. In the educational courses about the systemic model it would be important to pay attention to the speciality about the process of the assessment of the need for services. In the future it would also be important to pay attention to customers experiences of the systemic model.