Mindfulness ja työelämä: Modernin buddhalaisuuden näkökulma
Jääskeläinen, Ari-Pekka (2022)
Jääskeläinen, Ari-Pekka
2022
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Well-being
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203162554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203162554
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkimus käsittelee, mitä työelämän mindfulness on modernin buddhalaisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Miten modernin buddhalaisuuden toimijat käsittävät mindfulnessin työelämässä ja 2) miksi modernin buddhalaisuuden toimijat käsittävät mindfulnessin tavallaan? Tämän lisäksi pohditaan, 3) kuinka modernin buddhalaisuuden tulkinta työelämän mindfulnessista eroaa tutkimuskirjallisuudessa esitetyistä teorioista.
Tutkimuksen tekstiaineisto koostuu neljästä opaskirjasta, jotka käsittelevät modernin buddhalaisuuden ja työelämän välistä suhdetta. Teosten kirjoittajat ovat keskeisiä modernin buddhalaisuuden edustajia: Dalai Lama, Thich Nhat Hanh, Chögyam Trungpa ja Sangharakshita. Tekstiaineisto on käsitelty ja analysoitu aatehistoriallisen metodin, kysymyksen ja vastauksen logiikan avulla.
Moderni buddhalaisuus on dynaaminen ja monisyinen historiallisen kehityksen tulos, joka on syntynyt Aasian buddhalaisten reformaattorien sekä eurooppalaisten ja amerikkalaisten ajattelijoiden vuorovaikutuksen tuloksena. Sitä voidaan ymmärtää suhteessa buddhalaisuuden varhaisempiin muotoihin, mutta siihen ovat vaikuttaneet keskeisesti myös modernit länsimaiset ideologiat, tiede ja sosiaaliset käytänteet. Modernille buddhalaisuudelle on tyypillistä, että se näkee buddhalaisen opin yhteensopivana modernien länsimaisten konseptien kanssa.
Modernin buddhalaisuuden näkökulmasta työelämän mindfulness korostaa yhteisöllisiä päämääriä. Sen tarkoituksena on yhteisön ja yhteiskunnan myönteinen muutos. Muutos ei suuntaudu ainoastaan yksilöön ja yksilön sisäisiin prosesseihin, vaan yhteisöön, toisten ihmisten ja koko maapallon huomioonottamiseen työelämän päämäärissä. Näkökulman sisältönä korostuvat buddhalaisuudesta peräisin olevat eettiset periaatteet, kuten ystävällisyys, myötätunto, rakkaus, nöyryys, ymmärrys ja huumori. Lisäksi näkökulma painottaa kommunikaation ja ihmissuhteiden merkitystä, keskinäisriippuvuutta ja työelämän kriittistä reflektiota.
Työelämän mindfulness -tutkimuskirjallisuudessa modernin buddhalaisuuden tulkinta liittyy ensisijaisesti yhteisöllisen viisauden näkökulmiin, jotka korostavat mindfulnessin yhteisöllisiä päämääriä. Modernin buddhalaisuuden näkökulma laajentaa yhteisöllisen viisauden näkökulmaa tuoden buddhalaisen etiikan lähemmäksi organisaatioiden toimintaa ja määrittelemällä selkeästi organisaatioiden toiminnan päämääräksi ihmisten ja yhteiskunnan auttamisen työn kautta. Modernin buddhalaisuuden näkökulma toimii keskitienä manageriaalisten ja kriittisten näkökulmien välissä.
Tutkimuksen tekstiaineisto koostuu neljästä opaskirjasta, jotka käsittelevät modernin buddhalaisuuden ja työelämän välistä suhdetta. Teosten kirjoittajat ovat keskeisiä modernin buddhalaisuuden edustajia: Dalai Lama, Thich Nhat Hanh, Chögyam Trungpa ja Sangharakshita. Tekstiaineisto on käsitelty ja analysoitu aatehistoriallisen metodin, kysymyksen ja vastauksen logiikan avulla.
Moderni buddhalaisuus on dynaaminen ja monisyinen historiallisen kehityksen tulos, joka on syntynyt Aasian buddhalaisten reformaattorien sekä eurooppalaisten ja amerikkalaisten ajattelijoiden vuorovaikutuksen tuloksena. Sitä voidaan ymmärtää suhteessa buddhalaisuuden varhaisempiin muotoihin, mutta siihen ovat vaikuttaneet keskeisesti myös modernit länsimaiset ideologiat, tiede ja sosiaaliset käytänteet. Modernille buddhalaisuudelle on tyypillistä, että se näkee buddhalaisen opin yhteensopivana modernien länsimaisten konseptien kanssa.
Modernin buddhalaisuuden näkökulmasta työelämän mindfulness korostaa yhteisöllisiä päämääriä. Sen tarkoituksena on yhteisön ja yhteiskunnan myönteinen muutos. Muutos ei suuntaudu ainoastaan yksilöön ja yksilön sisäisiin prosesseihin, vaan yhteisöön, toisten ihmisten ja koko maapallon huomioonottamiseen työelämän päämäärissä. Näkökulman sisältönä korostuvat buddhalaisuudesta peräisin olevat eettiset periaatteet, kuten ystävällisyys, myötätunto, rakkaus, nöyryys, ymmärrys ja huumori. Lisäksi näkökulma painottaa kommunikaation ja ihmissuhteiden merkitystä, keskinäisriippuvuutta ja työelämän kriittistä reflektiota.
Työelämän mindfulness -tutkimuskirjallisuudessa modernin buddhalaisuuden tulkinta liittyy ensisijaisesti yhteisöllisen viisauden näkökulmiin, jotka korostavat mindfulnessin yhteisöllisiä päämääriä. Modernin buddhalaisuuden näkökulma laajentaa yhteisöllisen viisauden näkökulmaa tuoden buddhalaisen etiikan lähemmäksi organisaatioiden toimintaa ja määrittelemällä selkeästi organisaatioiden toiminnan päämääräksi ihmisten ja yhteiskunnan auttamisen työn kautta. Modernin buddhalaisuuden näkökulma toimii keskitienä manageriaalisten ja kriittisten näkökulmien välissä.