"Sanotaan, että sun pitää muistaa, että sä oot ongelmainen, niin se vähän jotenkin sattuu": Opioidikorvaushoidossa olevien kokemuksia vanhemmuudesta, tuesta ja palveluista
Anttonen, Pauliina (2022)
Anttonen, Pauliina
2022
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-03-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203162553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203162553
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella opioidikorvaushoidossa olevien vanhempien kokemuksia korvaushoidon ja vanhemmuuden yhtälöstä. Lääkkeellinen korvaushoito on lisääntynyt opioidiriippuvuuden hoitomuotona viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi ja tämä näkyy myös perheiden kanssa tehtävässä sosiaali- ja päihdetyössä sekä lastensuojelun palveluissa. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa esiin korvaushoidossa olevien vanhempien ääntä ja kokemusta vanhemmuudesta, palvelukohtaamisista sekä tuen tarpeista. Tutkielmani linkittyy myös tämänhetkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun huumehaittojen vähentämisestä ja korvaushoidon saavutettavuuden lisäämisestä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla viittä korvaushoidossa olevaa naista. Haastattelut toteutettiin perhetukikeskuksessa, jossa haastateltavat naiset olivat tutkimushetkellä asiakkaina. Haastattelut on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysiani ohjaavina teorioina olen käsitellyt aiempaa tutkimusta vanhempien kokemuksista päihderiippuvuudesta kuntoutumisessa ja korvaushoidossa. Tutkimuksen alussa on lisäksi avattu teoriaa ja käsitteitä liittyen opioidien käyttöön, riippuvuuteen sekä korvaushoitoon. Tieteenfilosofisesti tutkimustani ovat ohjanneet fenomenologia ja kriittinen tutkimusperinne.
Analyysini tuloksista selviää, että korvaushoidossa olevien vanhempien kohtaamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa liittyy ongelmaiseksi leimaamista ja vanhemman oman näkemyksen sivuuttamista. Erityisesti palveluita järjestetään haastattelujeni perusteella ammattilaisten näkemyksen mukaisesti ja niiden sisältö voi jäädä vanhemmille epäselväksi. Toisaalta vanhemmuus oikeanlaisella tuella voi toimia voimavarana sekä mahdollisuutena muuttaa elämän suuntaa.
Tulokseni ovat samankaltaisia aiemman aihetta koskevan tutkimuksen kanssa. Aiemmassa tutkimuksessa korostuvat vahvasti päihderiippuvuudesta kärsivien ylisukupolvinen pahoinvointi ja traumahistoria, kun taas tutkimukseni tuloksissa vanhemmat haastoivat ammattilaisten heille asettamaa leimaa ja toivoivat, ettei heitä nähtäisi liikaa menneisyytensä kautta. Tutkielmani voi auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kohtaamaan korvaushoidossa olevien vanhempia ja ymmärtämään heidän tuen tarpeitaan sekä kehittämään palveluita asiakaslähtöisesti. The purpose of this study is to examine the experiences and needs of parents in opioid substitution treatment. The focus in this study is in the parents experiences and how they feel about the treatment itself as well as the parenthood. The opioid substitution treatment for opioid dependence has grown in Finland in the last decade. The results can also be seen in services for children and families. The point of this study is to hear the voice of parents in substitution treatment. The study can also be linked to the public conversation in Finland that requires new aspects to harm redusing in drug policy.
The study is qualitative and the data for this study was collected by interviewing five (5) women in opioid substitution treatment. The interviews were made in Finnish family support center. The data has been analysed with theory-oriented content analysis. I also used former theories to orientate my analysis about parenting experiences, drug dependence and opioid substitution treatment. In the beginning of the study there is some information about opioid dependence, services and substitution treatment in Finland. The science philosophical point of view in this study is fenomenological and critical.
The results in this study show that the parents in opioid substitution treatment feel that their needs are not heard and they’re treated and seen as drug users. Especially the child protection services are organised not by the needs of parents but the way the workers see best. Parents don’t always know the meaning of the services. In the other hand, having a child and becoming a mother with the right kind of support can be the best motivation for leaving drugs.
The results in this study are very similar with former studies about parenthood and drug dependence and opioid substitution treatment. Former studies show that parents with drug dependence often suffer from trauma and difficult life events. In my study parents didn’t want to be seen just by their troubled past and hoped to be treated more positive way. This study can be used to help the workers in social and health care to understand the needs of their clients and patients in opioid substitution treatment and to develop better services.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla viittä korvaushoidossa olevaa naista. Haastattelut toteutettiin perhetukikeskuksessa, jossa haastateltavat naiset olivat tutkimushetkellä asiakkaina. Haastattelut on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysiani ohjaavina teorioina olen käsitellyt aiempaa tutkimusta vanhempien kokemuksista päihderiippuvuudesta kuntoutumisessa ja korvaushoidossa. Tutkimuksen alussa on lisäksi avattu teoriaa ja käsitteitä liittyen opioidien käyttöön, riippuvuuteen sekä korvaushoitoon. Tieteenfilosofisesti tutkimustani ovat ohjanneet fenomenologia ja kriittinen tutkimusperinne.
Analyysini tuloksista selviää, että korvaushoidossa olevien vanhempien kohtaamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa liittyy ongelmaiseksi leimaamista ja vanhemman oman näkemyksen sivuuttamista. Erityisesti palveluita järjestetään haastattelujeni perusteella ammattilaisten näkemyksen mukaisesti ja niiden sisältö voi jäädä vanhemmille epäselväksi. Toisaalta vanhemmuus oikeanlaisella tuella voi toimia voimavarana sekä mahdollisuutena muuttaa elämän suuntaa.
Tulokseni ovat samankaltaisia aiemman aihetta koskevan tutkimuksen kanssa. Aiemmassa tutkimuksessa korostuvat vahvasti päihderiippuvuudesta kärsivien ylisukupolvinen pahoinvointi ja traumahistoria, kun taas tutkimukseni tuloksissa vanhemmat haastoivat ammattilaisten heille asettamaa leimaa ja toivoivat, ettei heitä nähtäisi liikaa menneisyytensä kautta. Tutkielmani voi auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kohtaamaan korvaushoidossa olevien vanhempia ja ymmärtämään heidän tuen tarpeitaan sekä kehittämään palveluita asiakaslähtöisesti.
The study is qualitative and the data for this study was collected by interviewing five (5) women in opioid substitution treatment. The interviews were made in Finnish family support center. The data has been analysed with theory-oriented content analysis. I also used former theories to orientate my analysis about parenting experiences, drug dependence and opioid substitution treatment. In the beginning of the study there is some information about opioid dependence, services and substitution treatment in Finland. The science philosophical point of view in this study is fenomenological and critical.
The results in this study show that the parents in opioid substitution treatment feel that their needs are not heard and they’re treated and seen as drug users. Especially the child protection services are organised not by the needs of parents but the way the workers see best. Parents don’t always know the meaning of the services. In the other hand, having a child and becoming a mother with the right kind of support can be the best motivation for leaving drugs.
The results in this study are very similar with former studies about parenthood and drug dependence and opioid substitution treatment. Former studies show that parents with drug dependence often suffer from trauma and difficult life events. In my study parents didn’t want to be seen just by their troubled past and hoped to be treated more positive way. This study can be used to help the workers in social and health care to understand the needs of their clients and patients in opioid substitution treatment and to develop better services.