Toimitusketjujen kehittäminen tuotannon virtaustehokkuuden näkökulmasta

Abstract

Virtauttamisella tarkoitetaan lean-ajatteluun pohjautuvaa asiakaslähtöistä toimintaperiaatetta, joka keskittyy asiakasarvon maksimointiin sekä arvoa tuottamattomien toimintojen poistamiseen tuotantoprosesseista. Lean-ajattelua ja virtaustehokkuutta on pyritty jalkauttamaan rakennusalalle tahtituotannon muodossa, jolla ensisijaisesti tavoitellaan projektien läpimenoaikojen lyhentymistä sekä tuottavuuden kasvua. Alan projektiluonteisuus ja sidosryhmien välisen yhteistyön puute sekä pirstaloituneiden toimitusketjujen hallinta tuovat kuitenkin omat haasteensa alihankkijoiden sekä materiaalitoimittajien tahtituotantoon sitoutumiselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli hakea edellä kuvattuun haasteeseen ratkaisuja ja selvittää, millä keinoin projektin pääurakoitsija voi onnistua integroimaan toimitusketjut yhteistyötä tekeväksi ja virtaustehokkuutta tavoittelevaksi projektiorganisaatioksi. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia kvalitatiivisen tutkimusotteen avulla ja tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluilla. Tutkimuksen kohdeyrityksenä ja tilaajana toimi YIT Suomi Oy. Jotta tahtituotanto voitaisiin valjastaa projektin kokonaisvaltaiseksi virtaukseksi, vaatii se projektille eniten arvoa tuottavien päämäärien asettamista koko hankeorganisaation yhteisiksi tavoitteiksi. Tällöin eri organisaatioiden resurssitehokkuuden optimoinnista ja itsekeskeisistä tavoitteista kiinni pitämisestä tulisi pyrkiä eroon. Rakennushankkeen pääurakoitsijalla onkin merkittävä rooli tässä yhtälössä ja sen tehtävänä on hallita kokonaisuutta ja luoda toimintaedellytykset alihankkijoille suoriutua tehtävistään tahtiaikataulun puitteissa. Tutkimustulosten perusteella pääurakoitsijan tulisi pyrkiä luomaan pitkäkestoisia kumppanuussuhteita strategisesti tärkeiden toimittajaverkostojensa kanssa. Tällöin rakennusalalle ominaisen sopimusosapuolia vastakkain asettelevan toimintakulttuurin tulisi kehittyä kohti luottamukseen ja avoimen informaation jakamiseen perustuvaa yhteistyötä. Kumppanuussuhteen muodostumisen kannalta on tärkeää, että se tukee aidosti molempien osapuolten liiketoimintaa. Näin ollen avoimeen kustannusrakenteeseen perustuva sopiminen on avain asemassa taloudellisten hyötyjen tasapuolisessa jakautumisessa sopimusosapuolten kesken. Samalla luodaan kannustin sitoutua intensiivisen tahtiaikataulun noudattamiseen. Kumppanuussuhteiden avulla mahdollistetaan myös jatkuva tuotantoprosessien kehittäminen, kun samat sidosryhmät ja organisaatiot saadaan toimimaan toistuvasti yhteistyössä projektista toiseen. Kumppanuuksien mukanaan tuomat hyödyt näkyvät pääurakoitsijalle ennen kaikkea mahdollisuutena vakioida tuotantoprosessit sekä suunnittelu- ja tuoteratkaisut tahtituotantoa tukeviksi toiminnoiksi. Samalla mahdollistetaan ostojen kohdistaminen toistuvasti kumppanuusverkostolle, jolloin tahtituotannosta muodostuu automaattisesti osapuolten välille yhteinen toimintastrategia. Tuotantoprosessien läpinäkyvyys ja ennustettava tilauskanta edistävät puolestaan alihankkijoiden ja materiaalitoimittajien kykyä sopeuttaa tuotantonsa tahtityömaita palvelevaksi arvovirraksi. Tuotantoprosessien vakioinnin avulla mahdollistetaan myös digitaalinen kehitys toimitusketjujen hallinnassa esimerkiksi historiadataa hyödyntävien aikataulusovellusten sekä tahtiaikatauluihin sidottujen sopimusten muodossa.

Continuous production flow refers to a customer-oriented operating principle based on lean thinking, which focuses on maximizing customer value and eliminating non-value-adding functions from production processes. Efforts have been made to introduce lean thinking and production flow to the construction industry through takt production, which aims to shorten project lead times and increase productivity. However, the project nature of the industry and the lack of co-operation between stakeholders, as well as the management of fragmented supply chains, pose their own challenges to the commitment of subcontractors and material suppliers to the takt production. The purpose of this study was to find solutions to the challenge described above and to find out how the main contractor can successfully integrate supply chains into a collaborative and production flow efficiency project organization. Answers to the research questions were sought with the help of a qualitative research approach, and the data collection of the research was carried out through thematic interviews. The target company and the client of the study was YIT Suomi Oy. In order to harness the takt production into the overall flow of the project, it requires that the goals that create the most value for the project be set as common goals for the entire project organization. In this case, efforts should not be made to optimize the resource efficiency of different organizations and to adhere to self-centered goals. The main contractor for the construction project therefore has a significant role to play in this equation and its task is to manage and create the operating conditions for the subcontractors to perform their tasks within a takt schedule. Based on the results of the research, the main contractor should strive to establish long-term partnerships with its strategically important supplier networks. In this case, the operating culture of the construction industry, which confronts the contracting parties, should develop towards long-term co-operation based on trust and the sharing of open information. It is important for the formation of a partnership that it genuinely supports the business of both parties. Thus, an agreement based on an open cost structure plays a key role in the equitable distribution of economic benefits between the parties. At the same time, an incentive is created to commit to an intensive takt schedule. The partnership also enables the continuous development of production processes, as the same stakeholders and organizations are repeatedly co-operated from project to project. The benefits brought by the partnerships are seen above all in the main contractor as an opportunity to standardize production processes and design and product solutions into operations that support takt production. At the same time, it is possible to repeatedly target purchases to the partnership network, so that the takt production automatically forms a joint operational strategy between the parties. Transparency of production processes and a predictable order backlog, in turn, enhance the ability of subcontractors and material suppliers to adapt their production to a value stream of sites which use takt production. The standardization of production processes also enables digital development in supply chain management, for example in the form of scheduling applications utilizing historical data and contracts tied to takt schedules.