Sukupuolistunut väkivalta oppilaitoksissa: Oppilaitoksissa työskentelevien ammattilaisten käsityksiä sukupuolistuneesta väkivallasta

Abstract

Nykypäivän yhteiskunnassa vallitsee edelleen vahvasti sukupuoleen liittyvät normit. Niiden ulkopuolelle asettuvat ovat kiusaamisen ja syrjinnän uhan alla. Kouluissa tapahtuvasta kiusaamisesta ja väkivallasta on keskustelu kiivaasti jo pitkään, mutta keskustelussa ei kuitenkaan oteta huomioon sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Tutkimukset ja kouluterveyskyselyt sekä hankkeet ovat väljästi käsitelleet koulukiusaamista seksuaalisuuden ja sukupuolen näkökulmista. Väkivalta, mikä liittyy sukupuoleen ja seksuaalisuuteen on edelleen pysynyt kansanterveydellisenä huolenaiheena.

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin ERASE GBV–hankkeen kysely- ja haastatteluaineistoa. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, millaisia ovat oppilaitoksissa työskentelevien ammattilaisten käsitykset sukupuolistuneesta väkivallasta ilmiönä. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena teema analyysina. Tutkittavien joukko koostui suomalaisissa peruskouluissa ja ylemmissä koulutusasteissa toimivista opettajista ja opettajiksi opiskelevista henkilöistä.

Tämä tutkielma osoitti, että sukupuolistunutta väkivaltaa käsitettiin ilmenevän kolmella eri tavalla: eri muodoissa, eri ryhmien välillä sekä eri paikoissa ja ulottuvuuksissa. Näistä muodostui tutkielman analyysin pääluokat. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että sukupuolistuneen väkivallan ymmärretään olevan monimuotoinen ja laaja ilmiö, jossa varsinkin sosiaalinen media näyttäytyy haasteena. Tulosten mukaan sukupuolistunutta väkivaltaa kouluissa kokee sekä tytöt että pojat ja myös opettajat. Tulokset osoittivat, että sukupuolistuneen väkivallan toteuttamisessa on eroja sukupuolten välillä. Tuloksista havaittiin myös, että sukupuolistunutta väkivaltaa tapahtuu koulutilojen sisällä näkyvillä, mutta myös piilossa muilta.

Heteronormatiivisuuden tutkimiselle ja sen kyseenalaistamiselle koulun käytännöissä on tarvetta, sillä niiden tutkiminen Suomessa on vasta alussa. Tätä tutkielmaa voi hyödyntää muissa kiusaamista, sukupuolistunutta väkivaltaa ja heteronormatiivisuutta koskevissa tutkimuksissa. Tutkimustulokset voivat tukea sukupuolistuneen väkivallan ehkäisy – ja puuttumiskeinoja. Olisi tärkeää ymmärtää, miksi kiusaamiseen liittyvästä kiivaasta keskustelusta huolimatta siihen ei ole onnistuttu puuttumaan tehokkain keinoin.