”Tunnistitko itsesi kuvauksesta?” : Viestinnän ammattilaisille suunnattujen työpaikkailmoitusten retorinen analyysi
Kuurne, Eerika; Laine, Eveliina (2022)
Kuurne, Eerika
Laine, Eveliina
2022
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203112489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203112489
Tiivistelmä
Viestinnän ammattilaisten kysyntä on suomalaisilla työmarkkinoilla kiihtyvässä kasvussa, mikä lisää rekrytointien määrää ja tarvetta syvemmälle ymmärrykselle rekrytointiviestinnän prosesseista. Työpaikkailmoitus on rekrytointiprosessin aloittavana elementtinä ja osana organisaation strategista viestintää avainasemassa työnantajan ja työnhakijan välisen suhteen syntymisessä. Pyrimme selvittämään tutkimuksellamme, miten viestinnän ammattilaisille suunnattujen työpaikkailmoitusten retorisilla visioilla houkutellaan työnhakijoita. Tutkimuskysymyksinä ovat, millaisia fantasiateemoja viestinnän ammattilaisille suunnatuissa työpaikkailmoituksissa esiintyy, millaisilla retorisilla keinoilla näitä fantasiateemoja tuodaan esille ja miten löytyneet fantasiateemat retorisine keinoineen yhdistyvät mahdollista identifikaatiota eli samastumista tuottaviksi retorisiksi visioiksi.
Keräsimme kvalitatiivisen tutkimuksemme aineistoksi yhteensä 29 viestinnän ammattilaisille suunnattua työpaikkailmoitusta suomalaisilta työpaikkasivustoilta. Perinteinen työpaikkailmoitus on muotona vakiintunut ja yhä laajassa käytössä, ja tekstimuotoinen aineisto sopi analyysimenetelmänä käyttämäämme retoriseen kritiikkiin. Toteutimme retorisen kritiikkimme fantasiateema-analyysin avulla: etsimme työpaikkailmoituksista fantasiateemoja kolmen aihealueen eli organisaatiokuvauksen, työtehtäväkuvauksen sekä ideaalihakijakuvauksen alla. Kartoitimme fantasiateemoihin liittyvät retoriset keinot sekä tutkimme, millaisia identifikaatiostrategioita niissä oli käytetty identifikaation synnyttämiseksi hakijassa. Näin pystyimme hahmottamaan, millaisilla sosiaalista todellisuutta luovilla elementeillä rekrytoinnin osapuolten välistä yhteistä maaperää pyrittiin luomaan.
Tutkimuksen keskeisimpänä löydöksenä ovat fantasiateemoista ja niitä korostavista retorisista keinoista hahmotellut retoriset visiot: työn tarjoamat mahdollisuudet, intohimoinen, luova, oikealla asenteella varustettu viestijä, jolla pysyvät langat ja kynä kädessä sekä kannustava ja hyvinvointia tukeva työyhteisö, jossa tehdään töitä oma-aloitteisesti sekä yhteen hiileen puhaltaen. Näiden ilmentämisessä käytetään identifikaatiostrategioista suoraa ja epäsuoraa identifikaatiota sekä antiteesiä. Organisaatioiden näkökulmasta tulokset viittaavat siihen, että laatiakseen mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita työpaikkailmoituksia niiden kannattaisi nähdä työpaikkailmoituksen laatiminen retorisena tekona, joka vaatii tietoisia strategisen viestinnän toimia. Työnhakijoiden näkökulmasta tuloksista voi päätellä, että heidän tulisi tarkastella työpaikkailmoituksia kriittisesti ja ottaa aktiivisen toimijan rooli rekrytoinnin merkityksenantoprosessissa. Tulevaisuudessa voisi olla hyödyllistä syventää ymmärrystä työpaikkailmoitusten retoristen visioiden synnyttämistä mielikuvista ja niiden suhteesta työhaastattelussa organisaatiosta muodostuvaan kuvaan esimerkiksi työnhakijoita haastattelemalla.
Keräsimme kvalitatiivisen tutkimuksemme aineistoksi yhteensä 29 viestinnän ammattilaisille suunnattua työpaikkailmoitusta suomalaisilta työpaikkasivustoilta. Perinteinen työpaikkailmoitus on muotona vakiintunut ja yhä laajassa käytössä, ja tekstimuotoinen aineisto sopi analyysimenetelmänä käyttämäämme retoriseen kritiikkiin. Toteutimme retorisen kritiikkimme fantasiateema-analyysin avulla: etsimme työpaikkailmoituksista fantasiateemoja kolmen aihealueen eli organisaatiokuvauksen, työtehtäväkuvauksen sekä ideaalihakijakuvauksen alla. Kartoitimme fantasiateemoihin liittyvät retoriset keinot sekä tutkimme, millaisia identifikaatiostrategioita niissä oli käytetty identifikaation synnyttämiseksi hakijassa. Näin pystyimme hahmottamaan, millaisilla sosiaalista todellisuutta luovilla elementeillä rekrytoinnin osapuolten välistä yhteistä maaperää pyrittiin luomaan.
Tutkimuksen keskeisimpänä löydöksenä ovat fantasiateemoista ja niitä korostavista retorisista keinoista hahmotellut retoriset visiot: työn tarjoamat mahdollisuudet, intohimoinen, luova, oikealla asenteella varustettu viestijä, jolla pysyvät langat ja kynä kädessä sekä kannustava ja hyvinvointia tukeva työyhteisö, jossa tehdään töitä oma-aloitteisesti sekä yhteen hiileen puhaltaen. Näiden ilmentämisessä käytetään identifikaatiostrategioista suoraa ja epäsuoraa identifikaatiota sekä antiteesiä. Organisaatioiden näkökulmasta tulokset viittaavat siihen, että laatiakseen mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita työpaikkailmoituksia niiden kannattaisi nähdä työpaikkailmoituksen laatiminen retorisena tekona, joka vaatii tietoisia strategisen viestinnän toimia. Työnhakijoiden näkökulmasta tuloksista voi päätellä, että heidän tulisi tarkastella työpaikkailmoituksia kriittisesti ja ottaa aktiivisen toimijan rooli rekrytoinnin merkityksenantoprosessissa. Tulevaisuudessa voisi olla hyödyllistä syventää ymmärrystä työpaikkailmoitusten retoristen visioiden synnyttämistä mielikuvista ja niiden suhteesta työhaastattelussa organisaatiosta muodostuvaan kuvaan esimerkiksi työnhakijoita haastattelemalla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8907]