Digitaalisten vuorovaikutusmenetelmien hyödyt ja haitat lastensuojelutyössä

Abstract

Digitaalisuuden hyödyntäminen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Tähän on vaikuttanut paitsi digitaalisten laitteiden ja välineiden lisääntynyt käyttö, niin myös varsinkin kahtena viime vuotena Covid-19-pandemian aiheuttamat rajoitukset ihmisten välisissä kohtaamisissa. Sosiaalityössä vuorovaikutus ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat tärkeä osa työtä ja asiakaspalvelua. Myös sosiaalityössä digitaalisten vuorovaikutusmenetelmien käyttöä on lisätty, tosin digitaalisuuden eteneminen työmenetelmissä on vielä hidasta ja esimerkiksi terveydenhuoltoa jäljessä. Ongelmana vaikuttaa olevan sosiaalityöntekijöiden osalta lähinnä tarvittavan tiedon ja taidon, sekä aiheeseen liittyvän ohjeistuksen riittämättömyys.

Tutkielmani aiheena on digitaalisten vuorovaikutusmenetelmien käyttö lastensuojelussa, sekä niiden hyödyt ja haitat. Teoriaosuudessa tarkastelen lastensuojelun käytäntöjä, digitaalisuuden hyödyntämistä sosiaalityössä sekä digitaalisten vuorovaikutusmenetelmien mahdollisuuksia lastensuojelutyössä. Tutkielma on review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus, jota varten olen kerännyt kymmenen vertaisarvioidun artikkelin aineiston. Artikkelit ovat kirjoitettu kahdeksassa eri maassa tehtyjen kvalitatiivisten tutkimusten perusteella, joissa on tutkittu sosiaalityöntekijöiden ja heidän lastensuojeluikäisten asiakkaittensa välistä vuorovaikutusta digitaalisin työmenetelmin. Nämä vuorovaikutusmenetelmät ovat olleet sosiaalisen median alustoilla tai verkossa välittyviä teksti-, ääni-, kuva- tai videoviestejä.

Aineiston analysoinnissa on käytetty aineistolähtöistä sisällön analyysia ja aineistosta saadut tulokset on jaoteltu kolmeen pääryhmään. Nämä ryhmät ovat sosiaalityöntekijän ja hänen asiakkaansa väliseen suhteeseen vaikuttavat tekijät, eettiset tekijät ja rakenteelliset tekijät. Tulosten perusteella digitaalisen vuorovaikutuksen hyötyinä ovat erityisesti lapsen osallisuuden lisääntyminen, lapsen ja hänen sosiaalityöntekijänsä suhteen lähentyminen ja luottamuksen parantuminen. Digitaalisuuden lisääntymisen haittoja ovat esimerkiksi eettisten ongelmien lisääntyminen ja riippuvaisuus laitteista ja yhteyksistä, mikä saattaa aiheuttaa eriarvoisuutta asiakaskunnassa.

Tutkimustulosteni perusteella digitaalisuuden lisäämisellä lastensuojelutyössä saavutetaan merkittäviä etuja. Digitaalisten työmenetelmien lisääminen vuorovaikutuksessa vaatii kuitenkin riittävää ohjeistusta ja koulutusta sosiaalityöntekijöille, jotta eettisiä ongelmia osataan välttää. Koska lapsille ja nuorille toimiminen virtuaalimaailmassa on luontevaa ja vuorovaikutus verkossa arkipäiväistä ja helppoa, olisi myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden seurattava aikaansa. Luottamuksellisen ja hedelmällisen yhteistyösuhteen muodostaminen lapsen kanssa vaatii lähentymistä ja osallistumista hänen maailmaansa, unohtamatta sitä, että myös kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ovat tärkeitä.