Biojätteen uudet jätehuoltomääräykset - tapauskohteena Pirkanmaa

Abstract

Maailmassa vallitseva materiaalien hyödyntämisen kestävyyskriisi on johtanut tilanteeseen, jossa materiaalivirtojen hallintaa on suunnattava lineaarisesta materiaalin hyödyntämisestä kiertotalouden malliin. Tähän liittyen EU:n jätesäädöspaketissa on määritelty, että kierrätysasteen on oltava 55 % vuonna 2025, 60 % vuonna 2030 ja 65 % vuonna 2035. Suomessa kierrätysaste on tällä hetkellä noin 43 %. Kierrätysasteen nostamiseksi Suomessa on uudistettu ja kiristetty jätelakia. Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen on osa kierrätysasteen nostoa ja uudistetussa jätelaissa laajennetaan biojätteen erilliskeräysvelvoitetta koskemaan alle viiden huoneiston kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa. Tässä työssä tutkittiin biojätettä koskevien jätehuoltomääräysten vaikutuksia yleisesti Suomessa ja syvällisemmin Pirkanmaan alueella. Samalla työssä pohdittiin skenaarioita, joita Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n olisi tärkeää ottaa huomioon valmistautuessaan biojätteen erilliskeräyksen laajentumiseen. Työ jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäiseksi tarkastellaan jätelainsäädäntöä jätehuollon taustalla ja Suomen jätehuollon nykytilaa. Toisessa osassa tarkastellaan biojätteen erilliskeräysvelvoitteen laajentumisen aiheuttamaa muutosta biojätteen erilliskerätyssä määrässä, lisääntyneen keräyksen hyötyjä ja haittoja, sekä pohditaan parasta keräystapaa biojätteelle. Kolmannessa osassa tarkastellaan erilliskeräyksen tiukentumisen vaikutuksia tarkemmin Pirkanmaalla ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminnassa. Selvityksessä saaduilla tuloksilla biojätteen erilliskeräysvelvoitteen tiukentuminen lisää biojätteen vuosittaista saantoa Suomen tasolla 92 600 tonnia tuplaten nykyisen kotitalouksilta saatavan saannon 185 100 tonniin. Hyödyiksi biojätteen erilliskeräyksen tiukentumisessa todettiin ravinnekierron ja sekajätteenpolton lämpöarvon parantuminen. Haitoiksi työssä todettiin jätehuollon kustannusten nousu lisääntyneestä biojätteen keräyksestä ja käsittelytarpeesta johtuen, sekä jätehuoltologistiikan päästöjen kasvu. Kuitenkin biokaasumarkkinoiden kehittyessä biokaasusta saatavien tuottojen odotetaan nousevan ja jätteenkeräyksen päästöhyvitysten odotetaan kattavan jätehuoltologistiikan kasvaneet päästöt. Pirkanmaan alueelta tarkkoja tuloksia keräysmääristä ei saatu laskettua, mutta tulosten perusteella biojätteen keräysjärjestelmään tulee liittymään 10 000–29 000 pientaloa biojätteen erilliskeräyksen tiukentumisesta johtuen. Näiltä pientaloilta biojätettä saadaan kerättyä 1200–3700 tonnia. Kokonaisuutena kiertotalous tulee toteutumaan aiempaa paremmin Pirkanmaalla biojätteen erilliskeräyksen tiukentumisesta johtuen. Pohdittuja asioita, joihin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tulee varautua biojätteen erilliskeräyksen kiristyessä, on suuri kuormitus asiakaspalvelulle ja logistiikalle. Kuormitusta voidaan vähentää tehokkaan viestinnän avulla ja saamalla pientaloasukkaat liittymään biojätteen keräysjärjestelmään jo ennen velvoitteen voimaanastumista. Asiakkaita voidaan houkutella liittymään biojätteen keräysjärjestelmään muun muassa kannustavan jätetaksan avulla ja biojätteen erilliskeräyksen ympäristöhyötyjä korostamalla.