"Mä muistan, et mä kysyin aina äitiltä, et oisiks sä halunnu et mä oisin poika?” : Maahanmuuttajataustaisten naisten kokemuksia sukupuolesta ja sosiaalisen ympäristön odotuksista
Arponen, Jenni (2022)
Arponen, Jenni
2022
Master's Programme in Teacher Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-03-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203032338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203032338
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tuoda esille maahanmuuttajataustaisten naisten kokemuksia ja kasvutarinoita sukupuolen ja sosiaalisen ympäristön odotusten näkökulmasta. Tutkielma ei tavoittele yksiselitteisen tuloksen tai yhden esimerkkikokemuksen tuottamista esimerkiksi sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen kannalta, vaan se enemmänkin pyrkii lisäämään keskustelua aiheesta, sekä monipuolistamaan jo olemassa olevia käsityksiä. Tutkielmassa sukupuolta käsitellään vallitsevan kaksijakoisen sukupuolijakauman perusteella, jolloin voidaan myös paremmin pureutua muun muassa sukupuolieroihin ja näiden vaikutukseen yksilön kokemuksesta itsestään.
Tutkimusaineisto on kerätty yhteensä neljän ryhmähaastattelun avulla keväällä 2021. Haastattelurunkoina toimivat ennalta määritellyt teemat, joiden ympärille itse keskustelu rakentui. Teemoiksi oli valittu lapsuus ja kulttuuri, koulumaailman kokemukset, tehdyt koulutusvalinnat, naisten tämänhetkinen tilanne sekä naiseus itsessään. Valitut teemat eivät kuitenkaan rajanneet pois vapaata keskustelua tai etenemistä, sillä naiset myös kommentoivat toistensa puheenvuoroja ja veivät keskustelua itselleen luontaiseen suuntaan. Keskustelut nauhoitettiin ja litteroitiin myöhempää työstämistä ja analysointia varten.
Litteroitu aineisto läpikäytiin narratiivisen analyysin otteella. Haastatteluaineistosta etsittiin yhdistäviä ja toistuvia kokemuksia ja ajatusmalleja, joiden pohjalta muodostettiin juonitiivistelmiä ja lähdettiin jäsentämään puhetta. Analyysin avulla tuotettiin kaksi hyvin erilaista tyyppitarinaa, jotka summaavat naisten toistuvia kokemuksia yhteen. Tyyppitarinat on kuvattu ja kirjoitettu tutkielmaan fiktiivisten naishahmojen omakokemuksina.
Haastatteluaineiston pohjalta esiin nousi kaksi kokemuksia selvästi määrittävää tekijää: naiseus ja maahanmuuttajataustaisuus. Varsinkin jälkimmäistä käsitettä haastateltavat kommentoivat ja toivat esille myös omassa puheessaan, kun taas sukupuolen käsite oli tulkittavassa toistuvasti enemmänkin rivien välistä tai jatkokysymyksien avulla. Sukupuolieroista puhuttiin, mutta diskriminointia oli välillä vaikeaa myöntää suoraan. Tutkimuksessa pohdittiinkin nimenomaan kulttuuriin ja sosiaaliseen ympäristöön piilotettuja toiminta- ja ajatusmalleja, jotka yksilö sisäistää osaksi omaa elämäänsä ilman kritiikkiä. Jatkoa ajatellen onkin tarpeen lisätä keskustelua sekä sukupuolten välisen tasa-arvon että kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
Tutkimusaineisto on kerätty yhteensä neljän ryhmähaastattelun avulla keväällä 2021. Haastattelurunkoina toimivat ennalta määritellyt teemat, joiden ympärille itse keskustelu rakentui. Teemoiksi oli valittu lapsuus ja kulttuuri, koulumaailman kokemukset, tehdyt koulutusvalinnat, naisten tämänhetkinen tilanne sekä naiseus itsessään. Valitut teemat eivät kuitenkaan rajanneet pois vapaata keskustelua tai etenemistä, sillä naiset myös kommentoivat toistensa puheenvuoroja ja veivät keskustelua itselleen luontaiseen suuntaan. Keskustelut nauhoitettiin ja litteroitiin myöhempää työstämistä ja analysointia varten.
Litteroitu aineisto läpikäytiin narratiivisen analyysin otteella. Haastatteluaineistosta etsittiin yhdistäviä ja toistuvia kokemuksia ja ajatusmalleja, joiden pohjalta muodostettiin juonitiivistelmiä ja lähdettiin jäsentämään puhetta. Analyysin avulla tuotettiin kaksi hyvin erilaista tyyppitarinaa, jotka summaavat naisten toistuvia kokemuksia yhteen. Tyyppitarinat on kuvattu ja kirjoitettu tutkielmaan fiktiivisten naishahmojen omakokemuksina.
Haastatteluaineiston pohjalta esiin nousi kaksi kokemuksia selvästi määrittävää tekijää: naiseus ja maahanmuuttajataustaisuus. Varsinkin jälkimmäistä käsitettä haastateltavat kommentoivat ja toivat esille myös omassa puheessaan, kun taas sukupuolen käsite oli tulkittavassa toistuvasti enemmänkin rivien välistä tai jatkokysymyksien avulla. Sukupuolieroista puhuttiin, mutta diskriminointia oli välillä vaikeaa myöntää suoraan. Tutkimuksessa pohdittiinkin nimenomaan kulttuuriin ja sosiaaliseen ympäristöön piilotettuja toiminta- ja ajatusmalleja, jotka yksilö sisäistää osaksi omaa elämäänsä ilman kritiikkiä. Jatkoa ajatellen onkin tarpeen lisätä keskustelua sekä sukupuolten välisen tasa-arvon että kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta.