Kielelliset repertuaarit erään sosiaalisen verkoston WhatsApp-keskusteluissa vuosina 2015–2020
Pihlajamäki, Mikaela (2022)
2022
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-03-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203032302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203032302
Tiivistelmä
Tässä suomen kielen pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kielellisiä repertuaareja yhdeksän eteläpohjalaisnuoren WhatsApp-pikaviestintävuorovaikutuksessa. Aineisto on tarjonnut mahdollisuuden pitkittäistutkimukseen, sillä se pitää sisällään keskusteluita vuodesta 2015 vuoteen 2020, jolloin osallistujat ovat olleet noin 18–25-vuotiaita. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia niitä kielellisiä resursseja, joita verkoston jäsenet hyödyntävät repertuaareissaan tarkastelujakson aikana. Pitkittäisaineiston esitutkimuksen pohjalta kiinnostavaksi osoittautui aineistossa vuonna 2015 keskeisesti esiintyvä kyyti-lekseemi, jota tarkastellaan siinä esiintyvien vaihtelunalaisten ilmiöiden kautta. Lisäksi tutkittavaksi rajattiin yksikön 1. persoonan pronominien variaatio, jota selvitettiin määrällisesti ja laadullisesti verkoston kolmen osallistujan repertuaareista.
Tutkimus edustaa sosiolingvististä variaationtutkimusta. Perinteisesti sosiolingvistiikassa on tutkittu puhuttua kieltä, mutta tässä tutkimuksessa kohteena ovat kirjoitetut WhatsApp-viestit. Tutkimusaineisto koostuu kyseisen sosiaalisen verkoston WhatsApp-ryhmäkeskusteluun lähetetyistä yhteensä 1866 kirjoitetusta viestistä. Aineistoa analysoidaan tutkimuksessa sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Kvantitatiivisesti selvitetään, mitä variantteja ja kuinka paljon verkoston jäsenet käyttävät tarkasteltavissa piirteissä. Kvantitatiivisen analyysin perusteella poikkeuksellisiksi varianteiksi osoittautuvia tapauksia lähestytään myös kvalitatiivisesti selvittämällä näiden funktiota pikaviestintävuorovaikutuksessa. Vuodet 2015–2020 kattava pitkittäisaineisto tarjoaa mahdollisuuden pohtia myös, missä määrin idiolektien muuttuminen nuoruuden ja aikuisuuden taitoskohdassa selittää tyypillisistä varianteista poikkeamista.
Repertuaareissa hahmottuu kyyti-lekseemin osalta sekä yhtäläisyyksiä että eroja. kyyti-lekseemissä vaihtelunalaisiksi piirteiksi osoittautuvat t:n heikko aste sekä partitiivin, illatiivin ja adessiivin päätevariantit. Inessiivissä verkosto pitäytyy ainoastaan puhekielisessä -s-päätteessä. Analyysin perusteella tiettyjen varianttien käytön voi tulkita tyylilliseksi valinnaksi. Erityisen mielenkiintoiseksi osoittautuu kyyti-lekseemin t:n heikon asteen t-variantti, jota verkoston naispuoliset kielenkäyttäjät yllättäen suosivat. t-variantti näyttää aineiston tulkinnan valossa ilmentävän jonkinlaista pehmeyttä tai ”tyttöyttä”.
Koko pitkittäisaineistossa tarkasteltujen yksikön 1. persoonan pronominivarianttien osalta lähemmin tutkituilla kahdella fokusjäsenellä repertuaarit ovat pääpiirteittäin samanlaiset, vaikka kumpikin käyttää myös sellaisia variantteja, joita toisen viesteissä ei esiinny lainkaan. Kahden fokusosallistujan kielellisiin valintoihin tämän piirteen osalta keskittyminen mahdollisti vaihtelun analyysin tilanteisen funktionaalisuuden näkökulmasta. Itselleen tyypillisistä varianteista poikkeamisella on kahden fokusosallistujan analyysin perusteella useita erilaisia tyyliä, identiteettiä ja vuorovaikutusta rakentavia tehtäviä. Esimerkiksi Pauliinan voi tulkita nostavan itsensä ja oman vastauksensa korostetusti esiin käyttämällä yleiskielistä minä-varianttia ja puhekielistä mää-varianttia. Myös fokusosallistujien varianttijakaumissa nähtävät pienet ajalliset muutokset selittynevät ennen kaikkea varianttien funktionaalisella käytöllä. Aineiston kokonaistarkastelu kuitenkin osoittaa, että myös idiolektien voi tulkita olevan muutoksessa. Tarvittaisiin kuitenkin laajempi ja monipuolisempi tai kolmannen aikapisteen aineisto varmistumaan tästä.
Tutkimuksen tavoitteet ovat olleet laadullisia, eikä sen avulla ole pyritty laajemmin yleistettäviin päätelmiin. Tutkimus tuottaa kuitenkin uutta tietoa vielä verrattain vähän tutkitusta pikaviestintävuorovaikutuksesta. Tulokset vahvistavat aiempien sosiolingvististen tutkimusten havaintoja siitä, että tyypillisestä variantista poikkeamalla voidaan ilmentää omaa tyyliä sekä rakentaa vuorovaikutustilannetta. Samalla tutkimuksessa käy ilmi, että myös taustaltaan melko homogeenisen ryhmän jäsenten kielellisissä repertuaareissa on eroja.
Tutkimus edustaa sosiolingvististä variaationtutkimusta. Perinteisesti sosiolingvistiikassa on tutkittu puhuttua kieltä, mutta tässä tutkimuksessa kohteena ovat kirjoitetut WhatsApp-viestit. Tutkimusaineisto koostuu kyseisen sosiaalisen verkoston WhatsApp-ryhmäkeskusteluun lähetetyistä yhteensä 1866 kirjoitetusta viestistä. Aineistoa analysoidaan tutkimuksessa sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Kvantitatiivisesti selvitetään, mitä variantteja ja kuinka paljon verkoston jäsenet käyttävät tarkasteltavissa piirteissä. Kvantitatiivisen analyysin perusteella poikkeuksellisiksi varianteiksi osoittautuvia tapauksia lähestytään myös kvalitatiivisesti selvittämällä näiden funktiota pikaviestintävuorovaikutuksessa. Vuodet 2015–2020 kattava pitkittäisaineisto tarjoaa mahdollisuuden pohtia myös, missä määrin idiolektien muuttuminen nuoruuden ja aikuisuuden taitoskohdassa selittää tyypillisistä varianteista poikkeamista.
Repertuaareissa hahmottuu kyyti-lekseemin osalta sekä yhtäläisyyksiä että eroja. kyyti-lekseemissä vaihtelunalaisiksi piirteiksi osoittautuvat t:n heikko aste sekä partitiivin, illatiivin ja adessiivin päätevariantit. Inessiivissä verkosto pitäytyy ainoastaan puhekielisessä -s-päätteessä. Analyysin perusteella tiettyjen varianttien käytön voi tulkita tyylilliseksi valinnaksi. Erityisen mielenkiintoiseksi osoittautuu kyyti-lekseemin t:n heikon asteen t-variantti, jota verkoston naispuoliset kielenkäyttäjät yllättäen suosivat. t-variantti näyttää aineiston tulkinnan valossa ilmentävän jonkinlaista pehmeyttä tai ”tyttöyttä”.
Koko pitkittäisaineistossa tarkasteltujen yksikön 1. persoonan pronominivarianttien osalta lähemmin tutkituilla kahdella fokusjäsenellä repertuaarit ovat pääpiirteittäin samanlaiset, vaikka kumpikin käyttää myös sellaisia variantteja, joita toisen viesteissä ei esiinny lainkaan. Kahden fokusosallistujan kielellisiin valintoihin tämän piirteen osalta keskittyminen mahdollisti vaihtelun analyysin tilanteisen funktionaalisuuden näkökulmasta. Itselleen tyypillisistä varianteista poikkeamisella on kahden fokusosallistujan analyysin perusteella useita erilaisia tyyliä, identiteettiä ja vuorovaikutusta rakentavia tehtäviä. Esimerkiksi Pauliinan voi tulkita nostavan itsensä ja oman vastauksensa korostetusti esiin käyttämällä yleiskielistä minä-varianttia ja puhekielistä mää-varianttia. Myös fokusosallistujien varianttijakaumissa nähtävät pienet ajalliset muutokset selittynevät ennen kaikkea varianttien funktionaalisella käytöllä. Aineiston kokonaistarkastelu kuitenkin osoittaa, että myös idiolektien voi tulkita olevan muutoksessa. Tarvittaisiin kuitenkin laajempi ja monipuolisempi tai kolmannen aikapisteen aineisto varmistumaan tästä.
Tutkimuksen tavoitteet ovat olleet laadullisia, eikä sen avulla ole pyritty laajemmin yleistettäviin päätelmiin. Tutkimus tuottaa kuitenkin uutta tietoa vielä verrattain vähän tutkitusta pikaviestintävuorovaikutuksesta. Tulokset vahvistavat aiempien sosiolingvististen tutkimusten havaintoja siitä, että tyypillisestä variantista poikkeamalla voidaan ilmentää omaa tyyliä sekä rakentaa vuorovaikutustilannetta. Samalla tutkimuksessa käy ilmi, että myös taustaltaan melko homogeenisen ryhmän jäsenten kielellisissä repertuaareissa on eroja.