Onko työn intensiivistymisellä yhteyttä työn imun muutokseen?: Työn intensiivistyminen este- ja haastevaatimuksena työntekijöille
Lounasvaara, Meri (2022)
2022
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202172018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202172018
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia työn intensiivistymisen yhteyttä työn imun muutokseen. Työn intensiivistymisen käsite on määritelty Kubicekin, Paškvanin ja Korunkan (2015) IDS-skaalan mukaan viiteen osa-alueeseen: työn intensifikaatio, lisääntyneet vaatimukset työhön liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa, lisääntyneet vaatimukset uraan liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa, lisääntyneet tieto- ja oppimisvaatimukset ja lisääntyneet taitovaatimukset. Työn intensiivistymisen kokonaiskäsitteen ja työn imun muutoksen yhteydelle ei asetettu hypoteesia aiempien tutkimustulosten ristiriitaisuuksien vuoksi. Lisäksi tutkittiin miten työn intensiivistymisen este- ja haastevaatimukset ovat yhteydessä työn imun muutokseen. Työn intensiivistymisen estevaatimukseksi valittiin työn intensifikaatio ja työn haastevaatimukseksi lisääntyneet oppimisvaatimukset. Lisääntyneet oppimisvaatimukset -muuttuja muodostettiin yhdistämällä lisääntyneet tieto- ja oppimisvaatimukset ja lisääntyneet taitovaatimukset yhdeksi muuttujaksi. Työn intensiivistymisen estevaatimusten oletettiin olevan negatiivisesti yhteydessä työn imun muutokseen, kun taas haastevaatimusten oletettiin olevan positiivisesti yhteydessä työn imuun.
Tämä tutkimus on osa “Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla: Laaja vertaileva tutkimus eri ammatti- ja ikäryhmissä” (IJDFIN) -tutkimusprojektia. Tutkimusprojekti toteutettiin vuosina 2018–2020. Kolmen vuoden aikana tutkimuskertoja toteutettiin yhteensä kolme, ensimmäinen kysely vuonna 2018 (n = 4583), seurantakysely vuonna 2019 (n = 1020) ja toinen seurantakysely vuonna 2020 (n = 565). Tutkimukseen osallistujat olivat neljän eri ammattiliiton edustajia: OAJ, PAM, TL ja Ammattiliitto Pro.
Aineiston analysointiin käytettiin toistomittausten varianssianalyysia. Vähän intensiivistymistä kokevat erosivat tilastollisesti merkitsevästi paljon intensiivistymistä kokevista työn imun kokonaismäärässä, eli intensiivistymisen paljous oli yhteydessä työn imun kokemusten suurempaan kokonaismäärään yli kaikkien kolmen mittauskerran. Työn intensifikaatiolla ei tutkimuksessa havaittu olevan yhteyttä työn imun muutokseen, mutta vastaajat, joiden työssä oli paljon lisääntyneitä oppimisvaatimuksia, kokivat enemmän työn imua, kuin ne, joiden työssä oli vähän lisääntyneitä oppimisvaatimuksia.
Tämä tutkimus puoltaa näkemystä siitä, että työn intensiivistyminen ei ole ainoastaan kuormitustekijä työntekijöille, vaan voi myös toimia työhyvinvointia edistävänä, esimerkiksi työn imun kokemuksia lisäävänä. Intensiivistyminen voikin olla aktiivisen ja sopivasti haasteita sisältävän työn osa. Tämä tulos tulisi huomioida organisaatioissa, jotta voidaan luoda mahdollisimman monelle työntekijälle aktiivinen ja innostava työympäristö.
Tämä tutkimus on osa “Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla: Laaja vertaileva tutkimus eri ammatti- ja ikäryhmissä” (IJDFIN) -tutkimusprojektia. Tutkimusprojekti toteutettiin vuosina 2018–2020. Kolmen vuoden aikana tutkimuskertoja toteutettiin yhteensä kolme, ensimmäinen kysely vuonna 2018 (n = 4583), seurantakysely vuonna 2019 (n = 1020) ja toinen seurantakysely vuonna 2020 (n = 565). Tutkimukseen osallistujat olivat neljän eri ammattiliiton edustajia: OAJ, PAM, TL ja Ammattiliitto Pro.
Aineiston analysointiin käytettiin toistomittausten varianssianalyysia. Vähän intensiivistymistä kokevat erosivat tilastollisesti merkitsevästi paljon intensiivistymistä kokevista työn imun kokonaismäärässä, eli intensiivistymisen paljous oli yhteydessä työn imun kokemusten suurempaan kokonaismäärään yli kaikkien kolmen mittauskerran. Työn intensifikaatiolla ei tutkimuksessa havaittu olevan yhteyttä työn imun muutokseen, mutta vastaajat, joiden työssä oli paljon lisääntyneitä oppimisvaatimuksia, kokivat enemmän työn imua, kuin ne, joiden työssä oli vähän lisääntyneitä oppimisvaatimuksia.
Tämä tutkimus puoltaa näkemystä siitä, että työn intensiivistyminen ei ole ainoastaan kuormitustekijä työntekijöille, vaan voi myös toimia työhyvinvointia edistävänä, esimerkiksi työn imun kokemuksia lisäävänä. Intensiivistyminen voikin olla aktiivisen ja sopivasti haasteita sisältävän työn osa. Tämä tulos tulisi huomioida organisaatioissa, jotta voidaan luoda mahdollisimman monelle työntekijälle aktiivinen ja innostava työympäristö.