Kriittisyys koronarokotteiden taustalla: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Koronapandemia on Sars-VoC-2 viruksen aiheuttaman Covid-19 taudin maailmanlaajuiseksi levinnyt epidemia. Covid-19 tautiin on sairastunut ja kuollut miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Taudin parannuskeinoja ei täysin vielä tunneta. Tautiin on kehitetty rokotteita, joiden toivotaan auttavan pandemian päättymisessä. Yksilön suhtautuminen koronarokotuksiin ei kuitenkaan ole yksiselitteistä.

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä. Tutkimuskysymyksenä on: Millaisia tekijöitä havaitaan koronarokote kriittisyyden taustalla? Tutkielman tarkoituksena on ymmärtää rokotekriittisyyden juurisyitä ja tavoitteena tuottaa systemaattisesti koottua tietoa, jota voidaan hyödyntää rokotekriittisyyden vähentämisessä.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen haut toteutettiin CINAHL ja Medline tietokannoissa. Hakusanoina olivat: covid-19 vaccine, fear, objector, misinformation, coronavirus ja hesitancy. Tietokantahaku rajattiin englannin- tai suomenkielisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotka olivat julkaistu vuosien 2020 – 2021 välillä. Sisäänottokriteereinä oli, että tutkimukset käsittelivät koronarokotuksia, niiden tuli vastata ennalta asetettuun tutkimuskysymykseen ja tutkimuksista täytyi olla tiivistelmä sekä koko teksti saatavilla. Aineisto koostui yhteensä 17 kansainvälisestä vertaisarvioiduista tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Tulosten mukaan rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä voidaan luokitella neljään luokkaan. Näitä tekijöitä ovat rokotteiden kehittämis- ja tutkimustyöhön liittyvään epäluottamus, terveysviranomaisiin kohdistuvat epäilyt, valtakunnallisen viestinnän ja sosiaalisen median aiheuttamat vaikutukset ja yksilöön liittyvät tekijät sekä niiden vaikutukset päätöksentekoon.

Yksilön päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin eri syihin. Asenne ja suhtautuminen rokotteisiin voi kasvaa yksilöstä itsestään, tai yksilöä ympäröivästä yhteiskunnasta. Se on monimutkainen kokonaisuus, joka sisältää monenlaisia vaikutteita. Korona rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä tulisikin ajatella syvemmin, kuin taisteluna tiedettä vastaan. Kriittisyyttä korona rokotteita kohtaan voidaan kuvailla ennen kaikkea luottamuskriisinä, jossa tieteen todisteet eivät riitä yksilölle. Koronarokotetta kyseenalaistavia tulisi kuunnella ja pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki kumpuavat. Yhteiskunnallisella tasolla tulisi myös pyrkiä ymmärtämään kriisiviestinnän merkityksen vaikutuksia yksilön päätöksen tekoon.