Summittaista kostoa vai suunnitelmallista terroria? : Torppari Enon ja poikien kolmoissurma Tyrvään Rautaniemessä vuonna 1918
Hollo, Taina (2022)
Hollo, Taina
2022
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-03-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202222092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202222092
Tiivistelmä
Tapaustutkimukseni kohteena oli yksi Suomen sisällissodan veriteko: huhtikuun lopulla 1918 Tyrväältä poistumassa olevat punaiset vangitsivat ja ampuivat Rautaniemen kylässä torppari Juho Enon ja tämän kaksi poikaa. Samantapaisia veritekoja tapahtui punaisten vetäytymisvaiheessa varsin paljon, ja kyseistä tapausta on pidetty tyyppiesimerkkinä tarkoituksettomasta kostoväkivallasta. Tavoitteeni oli selvittää, mitä tapahtui ja miksi. Parhaassa tapauksessa mikroskooppinen tarkastelu tuo jotain uutta makroskooppisen ilmiön ymmärtämiseen, joten yksittäisen tapauksen tutkiminen voi valaista laajemminkin poliittista väkivaltaa eli terroria ilmiönä.
Pääasiallisena lähdeaineistonani olivat valtiorikosoikeuksien ja valtiorikosylioikeuden digitoidut asiakirjat, ja tärkeimpänä menetelmänä oli lähteiden lähiluku. Asiakirjat yksinään antoivat kuitenkin ristiriitaisen ja puutteellisen kuvan tapauksesta ja etenkin surmien motiivista, joten täydensin kuvaa muista lähteistä, muun muassa keräämäni perimätiedon avulla. En pitänyt tarpeellisena salata tapahtumaan liittyvien henkilöiden oikeita nimiä, koska ne on jo julkaistu useissa teoksissa; uskon, että tapauksen avoin ja kunnioittava käsittelytapa hyödyttää myös paikallisyhteisöä, jolle aihe on edelleen jossain määrin arka.
Suomalaistutkijoiden selitykset sisällissotamme poliittisen, taisteluihin suoranaisesti liittymättömän väkivallan syistä voidaan jakaa karkeasti viiteen kategoriaan: terrorin katsotaan kumpuavan 1) yhteiskunnallisista oloista, 2) rintamatilanteesta, 3) ryhmäpsykologiasta, 4) yksilöpsykologiasta tai 5) vallankäytön ja sodankäynnin taktiikasta. Selvitettyäni, mitä Juho Enon ja tämän poikien kolmoissurman yhteydessä tapahtui, erittelin eri syiden osuutta tutkimassani tapauksessa ja päädyin esittämään, että ensisijaisesti kyseessä oli sodankäyntiin liittyvä väkivalta, vakoilijoiksi epäiltyjen henkilöiden teloitus rintaman läheisyydessä.
Pääasiallisena lähdeaineistonani olivat valtiorikosoikeuksien ja valtiorikosylioikeuden digitoidut asiakirjat, ja tärkeimpänä menetelmänä oli lähteiden lähiluku. Asiakirjat yksinään antoivat kuitenkin ristiriitaisen ja puutteellisen kuvan tapauksesta ja etenkin surmien motiivista, joten täydensin kuvaa muista lähteistä, muun muassa keräämäni perimätiedon avulla. En pitänyt tarpeellisena salata tapahtumaan liittyvien henkilöiden oikeita nimiä, koska ne on jo julkaistu useissa teoksissa; uskon, että tapauksen avoin ja kunnioittava käsittelytapa hyödyttää myös paikallisyhteisöä, jolle aihe on edelleen jossain määrin arka.
Suomalaistutkijoiden selitykset sisällissotamme poliittisen, taisteluihin suoranaisesti liittymättömän väkivallan syistä voidaan jakaa karkeasti viiteen kategoriaan: terrorin katsotaan kumpuavan 1) yhteiskunnallisista oloista, 2) rintamatilanteesta, 3) ryhmäpsykologiasta, 4) yksilöpsykologiasta tai 5) vallankäytön ja sodankäynnin taktiikasta. Selvitettyäni, mitä Juho Enon ja tämän poikien kolmoissurman yhteydessä tapahtui, erittelin eri syiden osuutta tutkimassani tapauksessa ja päädyin esittämään, että ensisijaisesti kyseessä oli sodankäyntiin liittyvä väkivalta, vakoilijoiksi epäiltyjen henkilöiden teloitus rintaman läheisyydessä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]