Näennäisdemokratiaa vai aitoa vaikuttamista?: Osallistuva budjetointi osallistumis- ja vaikuttamiskanavana asukkaiden näkökulmasta

Abstract

Edustuksellisen demokratian haasteet ja uuden julkisen hallinnan hallintotapa ovat johtaneet demokratian uudistamiseen ja parantamiseen pyrkivien demokratiainnovaatioiden kehittämiseen niin ympäri maailmaa kuin suomalaisissa kunnissa. Yksi eniten huomiota saaneista demokratiainnovaatioista on osallistuva budjetointi, jossa kansalaiset saavat päättää julkisten varojen käytöstä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan osallistuvaa budjetointia osallistumis- ja vaikuttamiskanavana asukkaiden näkökulmasta. Tutkielman tulokset tarjoavat kuntien viranhaltijoille ja päättäjille tärkeää tietoa asukkaiden kokemuksista osallistuvan budjetoinnin kehittämisen tueksi.

Tutkielman fokuksessa on Tampereen kaupungin vuosina 2020–2021 järjestetty Mun Tampere -osallistuva budjetointi, jossa asukkaat saivat päättää, kuinka 450 000 euroa käytetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimuskysymykseni on: millaisena osallistumisen ja vaikuttamisen kanavana Mun Tampere -osallistuvan budjetoinnin asukastyöpajoihin osallistuneet asukkaat kokevat osallistuvan budjetoinnin? Tarkastelen tätä tarkemmin kysymällä, mikä on motivoinut asukkaita osallistumaan osallistuvaan budjetointiin ja millaisia kokemuksia asukkailla on osallistuvan budjetoinnin eri vaiheista. Tutkimusaineistoni koostuu helmi-huhtikuussa 2021 kerätystä kymmenestä yksilöhaastattelusta. Haastateltavat ovat Mun Tampere -osallistuvan budjetoinnin asukastyöpajoihin osallistuneita asukkaita. Haastatteluaineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen.

Tutkimustulosteni perusteella osallistuva budjetointi näyttäytyy asukkaille pääasiassa mielekkäänä osallistumisen tapana, jonka avulla on mahdollista vaikuttaa konkreettisiin ja kohtalaisen pieniin paikallisiin asioihin. Haastateltavat kertoivat syyksi osallistumiselleen halun oman asuinalueensa kehittämiseen sekä itselleen tärkeiden arvojen edistämiseen, rahoituksen hakemisen, ajankulun sekä yleisesti halun vaikuttaa. Toimintatavan keskeisinä hyötyinä asukkaat näkivät yli 12-vuotiaiden äänioikeuden, mahdollisuuden tuoda oma paikallistietonsa asuinalueen kehittämiseen sekä asukkaiden päätösvallan prosessin kaikissa vaiheissa: ideoinnissa, suunnitelmien kehittämisessä ja lopullisessa äänestyksessä. Toisaalta asukkaat toivat esille myös prosessiin liittyneitä haasteita ja sen aikana esiin nousseita huolia, kuten budjetin jakautumisen liian suurille alueille, työpajojen tiukan aikataulun, verkkoäänestämisen haasteet, alhaisen äänestysaktiivisuuden ja viestinnän keskittymisen verkkoon. Asukkaiden kokemusten perusteella osallistuva budjetointi voi kuitenkin tarjota asukkaille mielekkään osallistumisen ja vaikuttamisen keinon vaaliosallistumisen rinnalle. Tutkielman tulosten perusteella osallistuvaa budjetointia järjestettäessä on huomioitava erityisesti selkeä ja monikanavainen viestintä sekä verkkoalustojen helppokäyttöisyys, jotka mahdollistavat kaikkien ihmisten yhdenvertaisen osallistumisen. Jatkossa olisi tärkeää tarkastella myös sosioekonomisen aseman ja aktiivisen kansalaisuuden yhteyttä osallistumiseen sekä syitä osallistumatta jättämiselle, jotta osallistuvaa budjetointia voitaisiin kehittää yhdenvertaisempaa osallistumista tukevampaan suuntaan.