Yleiset kirjastot päätöksenteon kohteena: Kuntapäättäjien ja kirjaston työntekijöiden näkemyserot yleisten kirjastojen palveluista, työtehtävistä, tavoitteista ja resursseista

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, miten kirjaston työntekijöiden ja kuntapäättäjien näkemykset yleisten kirjastojen tavoitteista, tehtävistä ja vaikutuksista eroavat toisistaan. Yleiset kirjastot ovat Suomessa jokaisesta kunnasta löytyvä peruspalvelu, joka nauttii laaja-alaista arvostusta. Arvostuksesta huolimatta kirjasto kamppailee rajallisista resursseista siinä missä muutkin toimijat. Kirjastojen resursseista päättävät kunnat, joten kuntaorganisaatiossa toimivilla päättäjillä on suuri vaikutusvalta kirjastojen toimintaan. Tämän takia onkin mielenkiintoista pohtia miten päättäjät suhtautuvat kirjastoihin ja toisaalta, miten kirjastoissa työskentelevät ihmiset näkevät työstään päätöksiä tekevät henkilöt.

Työn teoriaosuus on kaksijakoinen. Kirjaston toiminnan tarkoitusta ja toimilla tavoiteltavien vaikutusten laatua lähestyttiin vaikuttavuuden teoriakehyksestä. Kirjastoa koskevien päätösten tekoa lähestyttiin taas tietojohtamisen teoriakehyksestä. Tarkoituksena oli löytää erilaisia näkökulmia siihen, miten kirjaston vaikuttavuutta voidaan mitata ja miten tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Yhdistävänä tekijänä kummassakin teoriaosuudessa toimii yleinen kirjasto ja sen rooli osana kunnallisorganisaatiota lain määrittämällä tavalla.

Tutkimus toteutettiin kahdella sähköisellä kyselylomakkeella 26.10.–30.11.2020. Kummallekin kohderyhmälle, kirjaston työntekijöille ja kuntapäättäjille, toimitettiin omat kyselypohjansa. Kysymykset olivat kummallekin ryhmälle yhteneväiset, mutta taustakysymykset oli personoitu kullekin ryhmälle. Vastauksia kertyi yhteensä 456, joista 185 oli kirjaston työntekijöiltä ja 271 kuntapäättäjiltä.

Kumpikin ryhmä suhtautui yleisten kirjastojen työtehtäviin ja palveluihin erittäin myönteisesti, ja kirjaston toiminnalla nähtiin olevan tärkeitä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työntekijät eivät kuitenkaan kokeneet, että päättäjien arvostus kirjastoa kohtaan näkyisi kirjastoa koskevassa päätöksenteossa. Kuntapäättäjien tietämystä kirjaston arjesta ei pidetty työntekijöiden vastauksissa riittävänä. Kuntapäättäjät taas kokivat pääasiassa päätöksenteon tueksi tarvittavan tiedon määrän olevan riittävää, eivätkä he kaivanneet juurikaan hiljaista tietoa päätöksenteon tueksi, vaan he luottivat viranhaltijan esittämiin tietoresursseihin, kuten tilastoihin ja vuosikertomuksiin. Kuntapäättäjät suhtautuivat kirjastoon sekä kuntapäättäjinä että kirjaston käyttäjinä. Työntekijöiden vastauksista taas välittyi pelkästään ammattilaisen näkökulma.