Yrittäjien kokemuksia itsensä johtamisesta

Abstract

Yrittäjyys on niin osa tämänpäiväistä työelämää kuin kokonainen uravalinta joillekin yksilöille. Se vaatii ihmiseltä kykyä hallita omaa toimintaansa. Tämä ilmenee itsensä johtamisena, mutta yksilö ei välttämättä toteuta tätä tietoisesti. Tämä tutkimus tutkii yrittäjien itsensä johtamisen kokemuksia toiminnan alkuvaiheesta tutkimuksen toteutushetkeen. Tutkimuksen tarkoituksena on saada ymmärrystä yrittäjien itsensä johtamisen taidoista, keinoista ja kokemuksista. Tutkimuksen liikkeelle panevana voimana on omaan kokemukseeni ja mielenkiintooni perustuva uteliaisuus aihepiirin kokemuksista muilla yrittäjillä. Omakohtainen kokemus on muodostanut itselleni käsityksen, jota pyrin ymmärtämään ja selvittämään olemassa olevan kirjallisuuden, että muiden yrittäjien kokemusten kautta. Tavoitteena on rakentaa yrittäjyyttä ja siinä tapahtuvaa itsensä johtamista käsittelevä ja sen analyysiä helpottava malli. Lisäksi tutkimuksen epävirallisena motivaattorina toimii kiinnostus tietää, onko itsensä johtaminen ollut tarkoituksellista ja suunnitelmallista toimintaa, vai tapahtunut vahingossa ja vaivihkaa, kuten omalla kohdallani koen tapahtuneen. Yrittäjyyden teoriakenttä on hyvin hajanainen, jonka vuoksi yrittäjän ja yrittäjyyden määrittely on sen kautta vaikeaa. Tämän rakentaminen yksinkertaiseksi ja ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi muodostuu tutkimuksen toisessa kappaleessa. Tästä jatketaan itsensä johtamisen teorialla ja -perusteoksiksi muodostuneella kirjallisuudella. Lopulta yhdistetään kaksi teoriakenttää aiemman teorian ja kirjallisuuden avulla. Teorialuvussa kerrotun kirjallisuuden pohjalta edetään tutkimuksen metodologiaan. Metodologiakappaleessa kerrotaan tutkimukseen vaikuttavat tekijät, sekä esitellään aineiston keruu. Aineisto koostuu kuudesta haastattelusta, jotka toteutettiin koronapandemian vuoksi etäyhteyksillä. Haastateltujen yrittäjien kokemus vaihteli kahden ja viidentoista vuoden väliltä. Toimiala- tai sukupuolirajauksia ei tehty. Ainoana rajauksena oli, ettei haastatellut ole toimineet yli 15 vuotta yrittäjinä, jotta alkuvaiheen kokemukset ovat sekä vertailukelpoisia, mutta osoittavat myös ajan kanssa tapahtuneita toimintaympäristön muutoksia. Tutkimuksen tulosten perusteella muodostuu luomani TSTS-malli. Malli purkaa tulokset aloittaen yrittäjien itsensä johtamisen tiedostamisesta, edeten siitä suunnitelmien ja tavoitteiden kautta toimintaan ja lopulta yrittäjien suhtautumiseen itsensä johtamista kohtaan. Pääpiirteinä yrittäjät ovat sekä tiedostaneet, että eivät ole tiedostaneet itsensä johtamisen tarvetta toiminnan alussa, mutta tiedostamista tukevat aiempi kokemus ja koulutus. Lähes kaikilla on ollut suunnitelmia ja tavoitteita heti toiminnan alkuvaiheesta ja tämä on ohjannut toimintaa. Tähän päivään tultaessa osalta on aiemmasta huolimatta jääneet suunnitelmat pois ja toiminta on muodostunut reaktiiviseksi päivittäiseksi tekemiseksi. Itsensä johtamisen toimenpiteet ovat osittain olleet alusta asti samoja, yrittäjien käyttäessä listoja ja muita työkaluja. Nämä työkalut ovat kuitenkin kokemuksen myötä kehittyneet ja yrittäjät ovat alkaneet entistä enemmän painottamaan työn mielekkyyttä ja vapaa-aikaa, motivoidakseen itseään ja jaksaakseen paremmin kuin ennen. Osalla haastatelluista käsitys itsensä johtamisesta oli muuttunut toiminnan mukana, mutta osalla se muuttui tutkimuksen aikana, näiden reflektoidessa aiempaa toimintaansa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että osa yrittäjistä ymmärtää itsensä johtamisen tarkoituksen yrittäjyyden alkuvaiheesta asti. Tämä ymmärrys perustuu kuitenkin vahvasti koulutukseen tai aiempaan kokemukseen. Lisäksi yrittäjien kokemukset tietoisesta itsensä johtamisesta vaihtelevat, mutta voidaan todeta että haastatellut ovat kehittyneet itsensä johtajina, olivat nämä tiedostaneet asiaa tai eivät. Ajan myötä työtavat ja muut itsensä johtamisen keinot ovat muuttuneet, jonka perusteella päivittäinen toiminta on muuttunut. Tämä muutos on johtanut sekä hyviin, että varoittaviin lopputuloksiin. Itsensä johtaminen on matka, jota kokemus muokkaa ja jonka analysoimiseksi tutkimuksessa kehitetty TSTS -malli on muodostettu. Mallin avulla voi edellä mainitusti analysoida yksilön itsensä johtamisen lähtökohtia, ja sen kehittymistä.