Taysin endokrinologian poliklinikalla vuosina 2018-2019 hoidossa olleiden 15–16-vuotiaiden tyypin 1 diabeetikoiden hoitotulokset
Eklund, Leevi (2022)
2022
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202162001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202162001
Tiivistelmä
Tavoite: Selvittää Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin endokrinologian poliklinikalle hoitoon siirtyneiden 15–16-vuotiaiden 1-tyypin diabeetikoiden hoitotasapaino ja sen muutokset 6 kk seurantakäynnillä.
Tutkimusaineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto muodostettiin poimimalla Taysin Endo-järjestelmästä kaikki potilaat, joilla oli täytetty diabeteksen ensikäynti- tai kontrollikortti 1.1.2018-31.3.2019 välisenä aikana ja joiden ikä oli poimintavälillä 14–15.9 vuotta. Näiltä potilailta, n= 63, selvitettiin sokeritasapainoa kuvaavat keskeiset suureet, kuten HbA1c ja tavoitteessa olevien glukoosimittausten osuus (time in range, TIR), hoidon alussa endokrinologian poliklinikalle siirtyessä sekä 6 kk seurantakäynnillä.
Tulokset: 15–16-vuotiaiden nuorten HbA1c:n mediaani oli 66mmol/mol ja 6 kk seurannassa se pysyi muuttumattomana. Potilaista 32 %:lla HbA1c oli hyvä (≤ 53mmol/mol) tai kohtalainen (< 64mmol/l) 6 kk kohdalla ja 30%:lla huono (> 75mmol/mol). TIR:n mediaani oli 36 % 6 kk:n kohdalla. TIR oli tavoitteessa (≥ 70 %) vain 2 nuorella seurannan alussa eikä kenelläkään 6 kk kohdalla. Valtaosalla (88 %) potilaista oli käytössä jatkuva glukoosimonitorointi. Hyperglykemiaosuuden mediaani huononi transitiovaiheessa tilastollisesti merkitsevästi (52-58 %, p=0,024)
Johtopäätökset: Vain 32 % nuorista potilaista saavuttaa hyvän tai kohtalaisen hoitotason HbA1c:n suhteen, vaikka enemmistöllä on käytössään jatkuva glukoosinseuranta. Lähes yhtä suurella osalla (30%:lla) hoitotasapaino on huono. Tutkimus antaa tärkeää tietoa transitiovaiheen hoidon onnistumisesta ja toimii tärkeänä pilottina nuorisopoliklinikan laadun seurantaraportteja kehitettäessä. Jatkossa on tärkeää tutkia isommalla aineistolla huonoa hoitotasapainoa selittäviä tekijöitä ja pyrkiä aktiivisesti tunnistamaan ne potilaat, joiden hoitotasapaino heikkenee transitiovaiheessa.
Tutkimusaineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto muodostettiin poimimalla Taysin Endo-järjestelmästä kaikki potilaat, joilla oli täytetty diabeteksen ensikäynti- tai kontrollikortti 1.1.2018-31.3.2019 välisenä aikana ja joiden ikä oli poimintavälillä 14–15.9 vuotta. Näiltä potilailta, n= 63, selvitettiin sokeritasapainoa kuvaavat keskeiset suureet, kuten HbA1c ja tavoitteessa olevien glukoosimittausten osuus (time in range, TIR), hoidon alussa endokrinologian poliklinikalle siirtyessä sekä 6 kk seurantakäynnillä.
Tulokset: 15–16-vuotiaiden nuorten HbA1c:n mediaani oli 66mmol/mol ja 6 kk seurannassa se pysyi muuttumattomana. Potilaista 32 %:lla HbA1c oli hyvä (≤ 53mmol/mol) tai kohtalainen (< 64mmol/l) 6 kk kohdalla ja 30%:lla huono (> 75mmol/mol). TIR:n mediaani oli 36 % 6 kk:n kohdalla. TIR oli tavoitteessa (≥ 70 %) vain 2 nuorella seurannan alussa eikä kenelläkään 6 kk kohdalla. Valtaosalla (88 %) potilaista oli käytössä jatkuva glukoosimonitorointi. Hyperglykemiaosuuden mediaani huononi transitiovaiheessa tilastollisesti merkitsevästi (52-58 %, p=0,024)
Johtopäätökset: Vain 32 % nuorista potilaista saavuttaa hyvän tai kohtalaisen hoitotason HbA1c:n suhteen, vaikka enemmistöllä on käytössään jatkuva glukoosinseuranta. Lähes yhtä suurella osalla (30%:lla) hoitotasapaino on huono. Tutkimus antaa tärkeää tietoa transitiovaiheen hoidon onnistumisesta ja toimii tärkeänä pilottina nuorisopoliklinikan laadun seurantaraportteja kehitettäessä. Jatkossa on tärkeää tutkia isommalla aineistolla huonoa hoitotasapainoa selittäviä tekijöitä ja pyrkiä aktiivisesti tunnistamaan ne potilaat, joiden hoitotasapaino heikkenee transitiovaiheessa.