Teknisten tuotemäärittelytietojen liittäminen suoraan 3D-malliin
Ahlblad, Atte (2022)
Ahlblad, Atte
2022
Teknisten tieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202161995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202161995
Tiivistelmä
Teknisten tuotemäärittelytietojen (engl. Product Manufacturing Information, PMI) avulla pyritään uudistamaan koneensuunnittelussa vakiintunutta käytäntöä dokumentoida kappaleen muotoilu-, valmistus-, laatu- sekä muu data eriliseen työpiirokseen. PMI:t ovat annotaatioita, joita voidaan lisätä suoraan 3D-malliin osana mallipohjaista suunnittelua (MBD). Tämän tarkoituksena on tehostaa useita vaiheita suunnittelu- ja valmistusprosesseissa. PMI:n käyttöönotto on kuitenkin vielä hyvin varhaisessa vaiheessa, vaikka ideana se ei ole uusi.
Työssä keskitytään PMI:n käyttämiseen osana MBD:tä perehtymällä sen etuihin perinteiseen tapaan verrattuna sekä haasteisiin, jotka selittävät paremmin tämän teknologian vähäistä käyttöä. Työ on pääosin kirjallisuustutkimus, mutta vertailua tehdään myös kokeellisin menetelmin luomalla oma PMI:tä sisältävä 3D-malli, dokumentoiden mitä vaiheita tähän sisältyy ja miten ne eroavat perinteisestä menetelmästä. Tiedon välittyminen on oleellinen osa dokumentointia, joten työ perehtyy myös sen kannalta MBD:n tekniseen valmiuteen tarkastelemalla eri tiedostomuotojen ja lukutyökalujen kykyä esittää PMI-mallit oikein.
Tutkimuksen myötä havaittiin selviä tekijöitä, sille miksi yritykset eivät laajalti ole siirtyneet PMI:n käyttöön. Nämä syyt pohjautuivat pääosin tiedonsiirtoon ja teknologian alkeellisuuteen. Parhain tulos PMI:n tiedonsiirrossa syntyi, kun käytti yhteensopivia tiedostomuotoja ja katseluohjelmia. Natiivitiedoston käyttö sen omassa ohjelmassaan on oikein tehokas tapa viestiä tieto, mutta se ei sovellu yleishyödylliseksi ratkaisuksi yritysmaailmassa.
Työssä tulee kuitenkin myös ilmi, että oikein käytettynä PMI voi tuoda jo nykytilassaan paljon edistystä suunnitteluun. Myöskin tulevaisuus PMI:lle näyttää lupaavalta, sillä se vastaa teollisuuden neljännen vallankumouksen asettamia vaatimuksia.
Työssä keskitytään PMI:n käyttämiseen osana MBD:tä perehtymällä sen etuihin perinteiseen tapaan verrattuna sekä haasteisiin, jotka selittävät paremmin tämän teknologian vähäistä käyttöä. Työ on pääosin kirjallisuustutkimus, mutta vertailua tehdään myös kokeellisin menetelmin luomalla oma PMI:tä sisältävä 3D-malli, dokumentoiden mitä vaiheita tähän sisältyy ja miten ne eroavat perinteisestä menetelmästä. Tiedon välittyminen on oleellinen osa dokumentointia, joten työ perehtyy myös sen kannalta MBD:n tekniseen valmiuteen tarkastelemalla eri tiedostomuotojen ja lukutyökalujen kykyä esittää PMI-mallit oikein.
Tutkimuksen myötä havaittiin selviä tekijöitä, sille miksi yritykset eivät laajalti ole siirtyneet PMI:n käyttöön. Nämä syyt pohjautuivat pääosin tiedonsiirtoon ja teknologian alkeellisuuteen. Parhain tulos PMI:n tiedonsiirrossa syntyi, kun käytti yhteensopivia tiedostomuotoja ja katseluohjelmia. Natiivitiedoston käyttö sen omassa ohjelmassaan on oikein tehokas tapa viestiä tieto, mutta se ei sovellu yleishyödylliseksi ratkaisuksi yritysmaailmassa.
Työssä tulee kuitenkin myös ilmi, että oikein käytettynä PMI voi tuoda jo nykytilassaan paljon edistystä suunnitteluun. Myöskin tulevaisuus PMI:lle näyttää lupaavalta, sillä se vastaa teollisuuden neljännen vallankumouksen asettamia vaatimuksia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]