Joustava hoitoraha ja tasa-arvo : Joustavan hoitorahan käytön jakautuminen vanhempien välillä
Huhtaniemi, Jenna (2022)
Huhtaniemi, Jenna
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma, Pori - Master's Programme in Social Sciences, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202151972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202151972
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella isien ja äitien joustavan hoitorahan käyttöä ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä. Erityisenä mielenkiinnon kohteena tässä tutkimuksessa on joustavan hoitorahan käytön jakautuminen äitien ja isien välillä. Huomio tässä tutkimuksessa keskittyy siihen, mitkä ovat ne demografiset taustatekijät, jotka ennustavat joustavan hoitorahan käyttöä isillä ja äideillä sekä onko isien ja äitien välillä eroa joustavan hoitorahan käytössä demografisten tekijöiden suhteen. Keskeisenä käsitteenä tutkimuksessa on tasa-arvo ja se, miten perhepolitiikan tavoite tasapuolisemmasta perhevapaiden käytöstä joustavan hoitorahan kohdalla toteutuu.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta isommasta osasta, jotka ovat tasa-arvo ja hyvinvointivaltio sekä perhepolitiikka. Ensimmäinen osa käsittelee hyvinvointivaltion näkökulmaa erityisesti naistutkimuksen kontekstista käsin. Toinen osa käsittelee perhepolitiikkaa. Tässä mielenkiintoni kohdistuvat perheen ja työn yhteensovittamiseen sekä perhevapaajärjestelmään.
Tämä pro gradu -tutkielma on määrällinen tutkimus, jonka aineisto koostuu Kelan rekisteriaineistosta. Tutkimusaineiston analyysi on suoritettu SPSS-ohjelmistolla. Tutkimuksessa on käytetty kuvailevia menetelmiä ristiintaulukointia sekä monimuuttujamenetelmistä logistista regressioanalyysia.
Tutkimustulokset osoittavat, että joustavaa hoitorahaa käyttävät eniten korkeasti koulutetut, hyvätuloiset vanhemmat, joilla on myös korkea sosioekonominen asema. Joustavan hoitorahan käyttö on vuosien 2014– 2018 aikana hieman noussut sekä äideille että isillä. Isät käyttävät joustavaa hoitorahaa hyvin vähän. Äidit käyttävät joustavaa hoitorahaa isiä enemmän, mutta kokonaisosuus kaikista äideistä on kuitenkin alhainen. Joustava hoitoraha on siten hyvin vähän käytetty tukimuoto. Joustavaa hoitorahaa käytetään myös todennäköisemmin toisesta lapsesta esikoiseen verrattuna. Isän joustavan hoitorahan käyttöön vaikuttaa myös äidin korkea koulutus ja sosioekonominen asema. Äidin joustavan hoitorahan käyttöön ei puolestaan vaikuta isän koulutus. Joustavan hoitorahan käyttö ei ole jakautunut tasa-arvoisesti vanhempien välillä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta isommasta osasta, jotka ovat tasa-arvo ja hyvinvointivaltio sekä perhepolitiikka. Ensimmäinen osa käsittelee hyvinvointivaltion näkökulmaa erityisesti naistutkimuksen kontekstista käsin. Toinen osa käsittelee perhepolitiikkaa. Tässä mielenkiintoni kohdistuvat perheen ja työn yhteensovittamiseen sekä perhevapaajärjestelmään.
Tämä pro gradu -tutkielma on määrällinen tutkimus, jonka aineisto koostuu Kelan rekisteriaineistosta. Tutkimusaineiston analyysi on suoritettu SPSS-ohjelmistolla. Tutkimuksessa on käytetty kuvailevia menetelmiä ristiintaulukointia sekä monimuuttujamenetelmistä logistista regressioanalyysia.
Tutkimustulokset osoittavat, että joustavaa hoitorahaa käyttävät eniten korkeasti koulutetut, hyvätuloiset vanhemmat, joilla on myös korkea sosioekonominen asema. Joustavan hoitorahan käyttö on vuosien 2014– 2018 aikana hieman noussut sekä äideille että isillä. Isät käyttävät joustavaa hoitorahaa hyvin vähän. Äidit käyttävät joustavaa hoitorahaa isiä enemmän, mutta kokonaisosuus kaikista äideistä on kuitenkin alhainen. Joustava hoitoraha on siten hyvin vähän käytetty tukimuoto. Joustavaa hoitorahaa käytetään myös todennäköisemmin toisesta lapsesta esikoiseen verrattuna. Isän joustavan hoitorahan käyttöön vaikuttaa myös äidin korkea koulutus ja sosioekonominen asema. Äidin joustavan hoitorahan käyttöön ei puolestaan vaikuta isän koulutus. Joustavan hoitorahan käyttö ei ole jakautunut tasa-arvoisesti vanhempien välillä.