Tarvitseeko suomalainen koulu lisää miesopettajia?: Luokanopettajien opiskelijavalinta miesopettajien tarpeen valossa

Abstract

Suomessa luokanopettajakoulutus on erittäin suosittu hakukohde. Työelämän jakautuessa voimakkaasti naisten ja miesten aloihin, on suomalainen koulu opettajistoltaan naisvaltainen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miesopettajien tarvetta alakoulussa opiskelijavalinnan näkökulmasta selvittämällä rehtoreiden käsityksiä aiheesta. Miesten vähyys on aiheuttanut aikojen saatossa erilaisia toimenpiteitä luokanopettajien opiskelijavalinnassa määrän kohentamiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet miesten suosimiseen soveltuvuuskoevaiheessa viittaavia tuloksia. Miesten suosimista on tehty sekä näkyvästi että piilossa. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina olivat koulutusvalintojen sukupuolittumiseen sekä luokanopettajan opiskelijavalintaan liittyvät aikaisemmat tutkimukset. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä rehtoreilla on miesopettajien tarpeesta koulussa ja mitä keinoja on käytetty tai voitaisiin käyttää miesten saamiseksi opettajankoulutukseen. Tutkimusaineisto kerättiin lähettämällä avoimien kysymysten lomakehaastattelu pirkanmaalaisen kaupungin ala- ja yhtenäiskoulujen rehtoreille. Kyselyyn vastasi neljä rehtoria. Tutkimuksen otannan jäädessä pieneksi ja sen tuottaman tiedon ollessa laadullista, ei tuloksia voida yleistää. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin perusteella muodostui yksi yläkategoria: tasa-arvo. Tasa-arvolla rehtorit perustelivat sekä sitä, miksi miehiä ei pitäisi suosia luokanopettajien opiskelijavalinnassa, mutta myös sitä, miksi miehiä tarvittaisiin kouluun lisää. Lisäksi aineistosta muodostui kaksi pääkategoriaa: sukupuolen merkitys ja ammatin arvostuksen kasvattaminen. Sukupuolen huomioimista rekrytoinneissa kuvattiin epäeettiseksi. Sukupuolella nähtiin olevan merkitystä työyhteisössä, ei niinkään luokkahuoneessa. Tärkeimmäksi keinoksi alalle houkuttelemiseksi nousi ammatin arvostuksen kasvattaminen, johon liitettiin palkkaus, mielekkäät työtehtävät ja uramahdollisuudet. Tutkimuksessa on noussut esille tasa-arvon tärkeä merkitys sekä opiskelijavalinnassa että koulussa. Miehiä ei pitäisi saada alalle naisten kustannuksella. Miesten suhteellinen vähyys luokanopettajistossa ei ole opiskelijavalinnalla ratkaistava ongelma, vaan ilmiö on yhteiskunnallinen. Työelämän jakautuminen sukupuolten perusteella vaikuttaisi johtavan poikien vähäisempään kiinnostukseen luokanopettajan ammattia kohtaan. Tällaisen koulutus- ja työmarkkinoiden eriytymisen on todettu myös ylläpitävän naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.