Hyvinvoinnin käsite työttömyyden kontekstissa Suomessa vuosina 2010-2021
Väisänen, Anniina (2022)
2022
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-03-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202141950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202141950
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, miten hyvinvointia kuvataan suomalaisten työttömien hyvinvointia käsittelevissä tutkimuksissa vuosina 2010-2021. Tutkimuskysymyksenä on tarkastella, mitkä hyvinvoinnin osa-alueet korostuvat työttömien hyvinvointia käsittelevissä tutkimuksissa. Erityishuomiota kiinnitetään lisäksi siihen, missä määrin aineistoartikkeleissa tulee esiin relationaalinen eli sosiaalisia suhteita ja luontoa korostava hyvinvointiajattelu.
Hyvinvointi on laaja ja monimutkainen käsite, jonka osatekijöitä voidaan kuvata monella eri tavalla ja eri näkökulmista. Perinteisesti hyvinvointia on kuvattu erityisesti taloudellisin mittarein, jolloin jätetään huomiotta monia muunlaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Erik Allardtin määrittelemät hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat etenkin pohjoismaisessa hyvinvointitutkimuksessa suosittu teoria, johon tämä tutkimus pohjautuu. Allardt määrittelee hyvinvoinnin koostuvan monipuolisesti materiaalisista, sosiaalisista ja itsensä toteuttamiseen liittyvistä osista, joita hän nimittää having-, loving-, being- ja doing- ulottuvuuksiksi. Tutkimus nojaa myös Tuula Helnen ja Tuuli Hirvilammin näkemyksiin hyvinvoinnin relationaalisuudesta, jolla tarkoitetaan hyvinvoinnin yhteyttä toimiviin ekosysteemeihin, ympäristöön, muihin ihmisiin ja lähiyhteisöön.
Tutkimus toteutettiin laadullisena review -tutkimuksena eli kirjallisuuskatsauksena, jossa kartoitettiin ja tuotiin yhteen useamman eri tutkimuksen näkökulma hyvinvoinnin käsitteestä. Tutkimuksen aineistona on kahdeksan sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan valittua tutkimusartikkelia, joissa käsitellään työttömien hyvinvointia Suomessa vuosina 2010-2021. Analyysimenetelmänä on teemoittelu. Aineistosta etsittiin ja koottiin yhteen tutkimuskysymyksiin vastaavia teemoja.
Tulokset osoittavat, että akateemisessa tutkimuksessa hyvinvointi käsitetään enimmäkseen monipuolisesti ja artikkeleissa painotetaan kaikkia Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Kuitenkin having-ulottuvuus korostuu erityisesti silloin, kun työttömien hyvinvointia tarkastellaan suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja sen vaatimuksiin. Relationaalisuus ilmenee aineistossa lähinnä sosiaalisten suhteiden kautta. Varsinaista ekologista näkökulmaa tai luonnon merkitystä painotettiin vain yhdessä artikkelissa. Monessa aineistoartikkelissa kritisoidaan nykyistä talouskasvuvetoista yhteiskuntaa ja sen aktivoivaa työ- ja sosiaalipolitiikkaa, joka jättää hyvinvoinnin muut ulottuvuudet pienemmälle huomiolle materiaalisen having-ulottuvuuden korostuessa.
Hyvinvointi on laaja ja monimutkainen käsite, jonka osatekijöitä voidaan kuvata monella eri tavalla ja eri näkökulmista. Perinteisesti hyvinvointia on kuvattu erityisesti taloudellisin mittarein, jolloin jätetään huomiotta monia muunlaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Erik Allardtin määrittelemät hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat etenkin pohjoismaisessa hyvinvointitutkimuksessa suosittu teoria, johon tämä tutkimus pohjautuu. Allardt määrittelee hyvinvoinnin koostuvan monipuolisesti materiaalisista, sosiaalisista ja itsensä toteuttamiseen liittyvistä osista, joita hän nimittää having-, loving-, being- ja doing- ulottuvuuksiksi. Tutkimus nojaa myös Tuula Helnen ja Tuuli Hirvilammin näkemyksiin hyvinvoinnin relationaalisuudesta, jolla tarkoitetaan hyvinvoinnin yhteyttä toimiviin ekosysteemeihin, ympäristöön, muihin ihmisiin ja lähiyhteisöön.
Tutkimus toteutettiin laadullisena review -tutkimuksena eli kirjallisuuskatsauksena, jossa kartoitettiin ja tuotiin yhteen useamman eri tutkimuksen näkökulma hyvinvoinnin käsitteestä. Tutkimuksen aineistona on kahdeksan sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan valittua tutkimusartikkelia, joissa käsitellään työttömien hyvinvointia Suomessa vuosina 2010-2021. Analyysimenetelmänä on teemoittelu. Aineistosta etsittiin ja koottiin yhteen tutkimuskysymyksiin vastaavia teemoja.
Tulokset osoittavat, että akateemisessa tutkimuksessa hyvinvointi käsitetään enimmäkseen monipuolisesti ja artikkeleissa painotetaan kaikkia Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Kuitenkin having-ulottuvuus korostuu erityisesti silloin, kun työttömien hyvinvointia tarkastellaan suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja sen vaatimuksiin. Relationaalisuus ilmenee aineistossa lähinnä sosiaalisten suhteiden kautta. Varsinaista ekologista näkökulmaa tai luonnon merkitystä painotettiin vain yhdessä artikkelissa. Monessa aineistoartikkelissa kritisoidaan nykyistä talouskasvuvetoista yhteiskuntaa ja sen aktivoivaa työ- ja sosiaalipolitiikkaa, joka jättää hyvinvoinnin muut ulottuvuudet pienemmälle huomiolle materiaalisen having-ulottuvuuden korostuessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8315]