Lääkehaittojen ja -yhteisvaikutusten yleisyys iäkkäillä päivystyspotilailla
Puustinen, Heini (2022)
2022
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202111926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202111926
Tiivistelmä
Ikä ja monilääkitys lisäävät riskiä lääkehaitoille ja yhteisvaikutuksille, jotka voivat olla myös syynä päivystyskäyntiin. Yleistilan laskun taustalla olevat tekijät jäävät usein epäselviksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään, esiintyykö yleistilan laskun vuoksi päivystyksessä käyneillä iäkkäillä enemmän riskiä lääkehaitoille ja yhteisvaikutuksille kuin verrokeilla. Lisäksi tarkastellaan niiden yhteyttä uusintakäynteihin ja kuolleisuuteen, ja sitä, mitkä lääkkeet aiheuttavat riskiä eniten.
Aineisto kerättiin Taysin yhteispäivystys Acutassa vuonna 2017 käyneiden yli 75-vuotiaiden tiedoista. Tapausryhmä muodostui satunnaisesti valituista 122 potilaasta, joiden tulosyynä oli yleistilan lasku ja päivystyskäynnin diagnoosina huonovointisuus ja väsymys (R53). Heille valittiin 244 verrokkia. Lääkityksen aiheuttama haittakuorma ja yhteisvaikutukset selvitettiin Riskbase- ja Inxbase -tietokantojen avulla.
Yleistilan laskun vuoksi päivystykseen tulleilla ei ollut suurentunutta riskiä lääkehaitoille tai yhteisvaikutuksille. Sekä tapauksista että verrokeista 87 %:lla oli vähintään yksi C- tai D -tason riski lääkehaitalle. Yleisimpiä niistä olivat verenvuoto-, hyponatremia-, ummetus- ja ortostatismiriski. C-luokan yhteisvaikutuksia oli 44 %:lla ja D-luokan 4 %:lla potilaista. Yhteyttä uusintakäynteihin tai kuolleisuuteen ei kuitenkaan havaittu. Eniten haittavaikutusriskiä oli aiheuttamassa muun muassa antipsykootteja, SSRI-lääkkeitä ja opiaatteja, jotka soveltuvat varauksin iäkkäillä käytettäviksi.
Lääkitykseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä yli 75-vuotiailla päivystyspotilailla riippumatta siitä, onko käynnin syy yleistilan lasku vai jokin muu. Useamman lievästi riskiä nostavan lääkkeen yhteiskäyttö voi johtaa haitan ilmaantumiseen ja lääketietokantojen käyttö nostaa niitä esiin. Koska kyse on riskistä, tulee tuloksia tulkittaessa ottaa kuitenkin huomioon potilaan kliininen kuva. Merkittävä osuus tapauksista (13 %) ja potentiaalisista verrokeista (24 %) jouduttiin sulkemaan pois tutkimuksesta puuttuvan tai tarkistamattoman lääkelistan vuoksi. Tutkimushavainnot korostavat lääkityksen selvittämisen merkitystä iäkkäillä päivystyspotilailla. Ellei lääkitystä selvitetä, mahdolliset lääkehaitat ja yhteisvaikutukset jäävät huomiotta. Vaikka yhteyttä uusintakäynteihin ja kuolleisuuteen ei havaittu, niillä voi olla merkitystä potilaan toimintakyvyn ja elämänlaadun kannalta.
Aineisto kerättiin Taysin yhteispäivystys Acutassa vuonna 2017 käyneiden yli 75-vuotiaiden tiedoista. Tapausryhmä muodostui satunnaisesti valituista 122 potilaasta, joiden tulosyynä oli yleistilan lasku ja päivystyskäynnin diagnoosina huonovointisuus ja väsymys (R53). Heille valittiin 244 verrokkia. Lääkityksen aiheuttama haittakuorma ja yhteisvaikutukset selvitettiin Riskbase- ja Inxbase -tietokantojen avulla.
Yleistilan laskun vuoksi päivystykseen tulleilla ei ollut suurentunutta riskiä lääkehaitoille tai yhteisvaikutuksille. Sekä tapauksista että verrokeista 87 %:lla oli vähintään yksi C- tai D -tason riski lääkehaitalle. Yleisimpiä niistä olivat verenvuoto-, hyponatremia-, ummetus- ja ortostatismiriski. C-luokan yhteisvaikutuksia oli 44 %:lla ja D-luokan 4 %:lla potilaista. Yhteyttä uusintakäynteihin tai kuolleisuuteen ei kuitenkaan havaittu. Eniten haittavaikutusriskiä oli aiheuttamassa muun muassa antipsykootteja, SSRI-lääkkeitä ja opiaatteja, jotka soveltuvat varauksin iäkkäillä käytettäviksi.
Lääkitykseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä yli 75-vuotiailla päivystyspotilailla riippumatta siitä, onko käynnin syy yleistilan lasku vai jokin muu. Useamman lievästi riskiä nostavan lääkkeen yhteiskäyttö voi johtaa haitan ilmaantumiseen ja lääketietokantojen käyttö nostaa niitä esiin. Koska kyse on riskistä, tulee tuloksia tulkittaessa ottaa kuitenkin huomioon potilaan kliininen kuva. Merkittävä osuus tapauksista (13 %) ja potentiaalisista verrokeista (24 %) jouduttiin sulkemaan pois tutkimuksesta puuttuvan tai tarkistamattoman lääkelistan vuoksi. Tutkimushavainnot korostavat lääkityksen selvittämisen merkitystä iäkkäillä päivystyspotilailla. Ellei lääkitystä selvitetä, mahdolliset lääkehaitat ja yhteisvaikutukset jäävät huomiotta. Vaikka yhteyttä uusintakäynteihin ja kuolleisuuteen ei havaittu, niillä voi olla merkitystä potilaan toimintakyvyn ja elämänlaadun kannalta.