Puhetta inkluusiosta: Diskurssianalyysi Helsingin Sanomien inkluusiota koskevista mielipidekirjoituksista
Naukkarinen, Sini (2022)
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202091897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202091897
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia inkluusioon liittyviä diskursseja on löydettävissä Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksista. Lisäksi tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, millaista kuvaa inkluusiosta rakennetaan löydettyjen diskurssien avulla.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä. Tutkielman aineisto koostuu inkluusiota koskevista mielipidekirjoituksista, joita on julkaistu Helsingin Sanomissa vuosina 2000–2021. Aineistossa on yhteensä 17 kirjoitusta.
Analyysin tuloksena mielipidekirjoituksista oli löydettävissä neljä eri diskurssia. Ensimmäinen diskurssi on mahdollisuuden diskurssi, joka tuo inkluusion esiin hyvänä tavoitteena sekä mahdollisena toteuttaa, mutta samalla se esittää ehtoja inkluusion toteutumiselle. Mahdollisuuden diskurssi sisältää kaksi omaa diskurssijuonnetta, jotka ovat taloudellinen diskurssi ja vastuun diskurssi. Toinen löydetty diskurssi on toivottomuuden diskurssi, joka tuo esiin inkluusion aiheuttamaa huolta, epätoivoa ja turhautuneisuutta. Kolmas diskurssi on kriittinen diskurssi, joka sisältää omina juonteinaan syyttävän diskurssin ja epäilevän diskurssin. Kriittisessä diskurssissa esitetään kritiikkiä inkluusiota kohtaan, ja sen rakentama inkluusiokuva on negatiivinen. Neljäs diskurssi on puolustava diskurssi, joka perustelee inkluusion hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia. Analyysin tuloksena löydetyt diskurssit eivät esiinny teksteissä itsenäisinä kokonaisuuksinaan., vaan yksittäisestä kirjoituksesta voi löytyä useampia, lomittain kulkevia diskursseja.
Diskurssit antavat inkluusiolle erilaisia merkityksiä, eikä yhtä tietynlaista tai yhtenevää merkityssisältöjen muodostamaa kuvaa voida rakentaa. Diskursseissa on löydettävissä vastakohtaisuuksia korostavia merkityssisältöjä, jotka ilmenevät puheena inkluusion puolesta sekä sitä vastaan. Diskursseja voidaan tarkastella myös valtasuhteiden näkökulmasta, jolloin mahdollisuuden diskurssi saa analyysissä hegemonisen diskurssin aseman. Diskurssit voivat myös asettua täydentämään tai haastamaan toisiaan. Analyysissä voitiin havaita talouden ja vastuun diskurssien täydentävän paikoitellen toivottomuuden diskurssia, kun taas mahdollisuuden diskurssi saattoi asettua haastamaan kriittistä diskurssia.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä. Tutkielman aineisto koostuu inkluusiota koskevista mielipidekirjoituksista, joita on julkaistu Helsingin Sanomissa vuosina 2000–2021. Aineistossa on yhteensä 17 kirjoitusta.
Analyysin tuloksena mielipidekirjoituksista oli löydettävissä neljä eri diskurssia. Ensimmäinen diskurssi on mahdollisuuden diskurssi, joka tuo inkluusion esiin hyvänä tavoitteena sekä mahdollisena toteuttaa, mutta samalla se esittää ehtoja inkluusion toteutumiselle. Mahdollisuuden diskurssi sisältää kaksi omaa diskurssijuonnetta, jotka ovat taloudellinen diskurssi ja vastuun diskurssi. Toinen löydetty diskurssi on toivottomuuden diskurssi, joka tuo esiin inkluusion aiheuttamaa huolta, epätoivoa ja turhautuneisuutta. Kolmas diskurssi on kriittinen diskurssi, joka sisältää omina juonteinaan syyttävän diskurssin ja epäilevän diskurssin. Kriittisessä diskurssissa esitetään kritiikkiä inkluusiota kohtaan, ja sen rakentama inkluusiokuva on negatiivinen. Neljäs diskurssi on puolustava diskurssi, joka perustelee inkluusion hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia. Analyysin tuloksena löydetyt diskurssit eivät esiinny teksteissä itsenäisinä kokonaisuuksinaan., vaan yksittäisestä kirjoituksesta voi löytyä useampia, lomittain kulkevia diskursseja.
Diskurssit antavat inkluusiolle erilaisia merkityksiä, eikä yhtä tietynlaista tai yhtenevää merkityssisältöjen muodostamaa kuvaa voida rakentaa. Diskursseissa on löydettävissä vastakohtaisuuksia korostavia merkityssisältöjä, jotka ilmenevät puheena inkluusion puolesta sekä sitä vastaan. Diskursseja voidaan tarkastella myös valtasuhteiden näkökulmasta, jolloin mahdollisuuden diskurssi saa analyysissä hegemonisen diskurssin aseman. Diskurssit voivat myös asettua täydentämään tai haastamaan toisiaan. Analyysissä voitiin havaita talouden ja vastuun diskurssien täydentävän paikoitellen toivottomuuden diskurssia, kun taas mahdollisuuden diskurssi saattoi asettua haastamaan kriittistä diskurssia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10213]