Virkamiesideaali vuonna 2021 : Millaisia arvoja ja ominaisuuksia ulkoministeriö priorisoi rekrytointipäätöksissään?
Ahola, Sofia (2022)
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-03-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202061846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202061846
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia arvoja ja ominaisuuksia niin sanotulla ideaalivirkamiehellä on vuonna 2021. Tämän lisäksi selvitettiin, miksi juuri kyseiset arvot ja ominaisuudet ovat työnantajan prioriteetissa. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia ominaisuuksia ja arvoja ulkoministeriön ideaalivirkamiehellä on vuonna 2021? sekä Mikä on vaikuttanut nykyisiin ideaalivirkamiehen arvojen ja ominaisuuksien muodostumiseen?
Tutkimuksessa päädyttiin keskittymään organisaation rekrytointitilanteisiin. Tämän takana oli ajatus siitä, että rekrytoinnin yhteydessä organisaatiot karsivat itselleen sopivan työvoiman, jolloin työnantajan halutut arvot ja ominaisuudet nousevat esiin selkeinten. Kohdeorganisaatioksi valittiin ulkoministeriön henkilöstöyksikkö. Empiirinen aineisto kerättiin kahdella haastattelulla. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tunnistettuja arvoja ja ominaisuuksia pyrittiin tulkitsemaan teoreettisessa viitekehyksessä avattujen relevanttien julkisen johtamisen oppien kautta.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että arvoja ja arvokeskustelua pidettiin tärkeänä. Rekrytoinnin kontekstissa pyritään tarkastelemaan työnhakijan arvomaailmaa ja ominaisuuksia sekä testataan työnhakijan yhteensopivuutta työyhteisön kanssa. Ulkoministeriön työntekijät sitoutuvat yleensä arvoihin pitkäksi aikaa, minkä takia myös työnhakijan on hyvä tietää, millaiseen arvopohjaan hän on sitoutumassa. Ulkoasiainhallinnon oma arvopohjan kerrottiin olevan kiinteä osa valtionhallinnon yhteistä arvopohjaa. Arvoista tunnistettiin kaksi tasoa: 1. taso: valtionhallinnon yhteiset arvot sekä 2. taso: kohdeorganisaation omat arvot. Ensimmäisen tason arvot ovat usein lakiin kirjattuja ideaalivirkamiehen perusedellytyksiä. Ulkoministeriön omien arvojen muodostuminen perusteltiin taas usein työn erityispiirteillä. Tutkimus myös osoitti, että 1. tason arvoissa näkyy erityisen paljon byrokraattisen hallinnon perinne, kun taas 2. tason arvoissa New Public Governance:n vaikutus.
Tutkimuksessa päädyttiin keskittymään organisaation rekrytointitilanteisiin. Tämän takana oli ajatus siitä, että rekrytoinnin yhteydessä organisaatiot karsivat itselleen sopivan työvoiman, jolloin työnantajan halutut arvot ja ominaisuudet nousevat esiin selkeinten. Kohdeorganisaatioksi valittiin ulkoministeriön henkilöstöyksikkö. Empiirinen aineisto kerättiin kahdella haastattelulla. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tunnistettuja arvoja ja ominaisuuksia pyrittiin tulkitsemaan teoreettisessa viitekehyksessä avattujen relevanttien julkisen johtamisen oppien kautta.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että arvoja ja arvokeskustelua pidettiin tärkeänä. Rekrytoinnin kontekstissa pyritään tarkastelemaan työnhakijan arvomaailmaa ja ominaisuuksia sekä testataan työnhakijan yhteensopivuutta työyhteisön kanssa. Ulkoministeriön työntekijät sitoutuvat yleensä arvoihin pitkäksi aikaa, minkä takia myös työnhakijan on hyvä tietää, millaiseen arvopohjaan hän on sitoutumassa. Ulkoasiainhallinnon oma arvopohjan kerrottiin olevan kiinteä osa valtionhallinnon yhteistä arvopohjaa. Arvoista tunnistettiin kaksi tasoa: 1. taso: valtionhallinnon yhteiset arvot sekä 2. taso: kohdeorganisaation omat arvot. Ensimmäisen tason arvot ovat usein lakiin kirjattuja ideaalivirkamiehen perusedellytyksiä. Ulkoministeriön omien arvojen muodostuminen perusteltiin taas usein työn erityispiirteillä. Tutkimus myös osoitti, että 1. tason arvoissa näkyy erityisen paljon byrokraattisen hallinnon perinne, kun taas 2. tason arvoissa New Public Governance:n vaikutus.