Vanhempien näkemyksiä kouluvalmiudesta ja esiopetuksesta näiden tuottajana
Laine, Nerinda (2022)
Laine, Nerinda
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202051840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202051840
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vanhemmat käsittävät kouluvalmiuden ja millainen rooli esiopetuksella koetaan olevan kouluvalmiuksien tuottamisessa. Lisäksi tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään lapsen tärkeimpiä kouluvalmiuksia ja keinoja näiden tukemiseen. Kouluvalmius keskustelut ovat olleet esillä tiiviisti viime aikoina, mutta kouluvalmiustutkimusta on Suomessa tehty tähän mennessä melko niukasti.
Tutkimuksen tavoitetta lähdettiin selvittämään kolmen tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, kuinka vanhemmat määrittelevät kouluvalmiutta. Toisella tutkimuskysymyksellä tavoitteena oli selvittää, miten esiopetus yhdistetään kouluvalmiuksien tuottamiseen ja millaisilla keinoilla esiopetuksessa voitaisiin kehittää kouluvalmiuksien muodostumista. Viimeisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin lisäämään ymmärrystä siitä, mitkä kouluvalmiudet vanhemmat kokevat kaikista tärkeimmiksi ajatellen lapsen kouluun siirtymistä. Lisäksi tällä tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, voidaanko kouluvalmius nähdä myös koulun valmiutena vastaanottaa lapsi kouluun.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa esiopetusikäisen lapsen vanhempaa. Aineistonhankintamenetelmänä toimi teemahaastattelu, joka sisälsi viisi teemaa. Kerätyn aineiston analyysitapana toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla vanhempien käsityksiä ja kokemuksia saatiin tuotua selkeästi esille.
Tutkimustulokset osoittivat, että vanhemmilla oli hyvin samankaltaisia näkemyksiä siitä, mitä kouluvalmiudella tarkoitetaan. Kouluvalmius nähtiin ennen kaikkea lapsen valmiutena aloittaa koulu ilman suuria ongelmia. Myös kouluvalmiuden merkitystä koulun aloituksen sujuvuudessa korostettiin ja kouluvalmiuksien kehittäminen nähtiin hyvin pitkälti esiopetuksen tehtävänä. Pohdittaessa tärkeimpiä kouluvalmiuksia esiin nousivat erityisesti lapsen omatoimisuus, itsenäisyys ja sosiaaliset taidot. Myös taito keskittyä ja kuunnella koettiin tärkeiksi valmiuksiksi. Myös koulun roolia korostettiin lapsen siirtymisessä koulumaailmaan. Kouluvalmiutta ei nähty pelkästään lapsen valmiutena vaan myös koulun valmiutena vastaanottaa lapsi kouluun. Koettiin, että myös koulun tulee pystyä vastaamaan lapsien eri kehitysvaiheisiin heti ensimmäisestä päivästä saakka.
Tutkimuksen tavoitetta lähdettiin selvittämään kolmen tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, kuinka vanhemmat määrittelevät kouluvalmiutta. Toisella tutkimuskysymyksellä tavoitteena oli selvittää, miten esiopetus yhdistetään kouluvalmiuksien tuottamiseen ja millaisilla keinoilla esiopetuksessa voitaisiin kehittää kouluvalmiuksien muodostumista. Viimeisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin lisäämään ymmärrystä siitä, mitkä kouluvalmiudet vanhemmat kokevat kaikista tärkeimmiksi ajatellen lapsen kouluun siirtymistä. Lisäksi tällä tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, voidaanko kouluvalmius nähdä myös koulun valmiutena vastaanottaa lapsi kouluun.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa esiopetusikäisen lapsen vanhempaa. Aineistonhankintamenetelmänä toimi teemahaastattelu, joka sisälsi viisi teemaa. Kerätyn aineiston analyysitapana toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla vanhempien käsityksiä ja kokemuksia saatiin tuotua selkeästi esille.
Tutkimustulokset osoittivat, että vanhemmilla oli hyvin samankaltaisia näkemyksiä siitä, mitä kouluvalmiudella tarkoitetaan. Kouluvalmius nähtiin ennen kaikkea lapsen valmiutena aloittaa koulu ilman suuria ongelmia. Myös kouluvalmiuden merkitystä koulun aloituksen sujuvuudessa korostettiin ja kouluvalmiuksien kehittäminen nähtiin hyvin pitkälti esiopetuksen tehtävänä. Pohdittaessa tärkeimpiä kouluvalmiuksia esiin nousivat erityisesti lapsen omatoimisuus, itsenäisyys ja sosiaaliset taidot. Myös taito keskittyä ja kuunnella koettiin tärkeiksi valmiuksiksi. Myös koulun roolia korostettiin lapsen siirtymisessä koulumaailmaan. Kouluvalmiutta ei nähty pelkästään lapsen valmiutena vaan myös koulun valmiutena vastaanottaa lapsi kouluun. Koettiin, että myös koulun tulee pystyä vastaamaan lapsien eri kehitysvaiheisiin heti ensimmäisestä päivästä saakka.