Yleisluonteinen tarkastus ratkaisuna suomalaisen tilintarkastussääntelyn muutostarpeisiin
Turkki, Janiina (2022)
Turkki, Janiina
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202031823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202031823
Tiivistelmä
Suomalainen tilintarkastussääntely ja erityisesti sen haasteet ovat viime vuosina olleet laajasti esillä. Huomiota ovat erityisesti herättäneet hallinnon tarkastus, pienempien yhteisöjen tilintarkastus sekä tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvot. Tässä tutkimuksessa syvennytään näistä erityisesti pienempien yhteisöjen tilintarkastuksiin ja niiden haasteisiin. Tarkemmin ilmaistuna mikroyritysten tilintarkastuksiin ja mahdollisen yleisluonteisen tarkastuksen käyttöönottoon. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti siis vuonna 2019 vireille lakihankkeen mikroyritysten yleisluonteisesta tarkastuksesta. Esityksen mukaan yleisluonteinen tarkastus tulisi perustumaan kansainväliseen ISRE 2400-standardiin, joka sisältää vaatimuksia tarkastuksen sisällölle huomattavasti vähemmän kuin varsinainen tilintarkastus.
Yleisluonteisen tarkastuksen mahdollisen käyttöönoton tavoitteiksi asetettiin muun muassa kansainvälisten tilintarkastusstandardien merkityksen selventäminen sekä tilintarkastukselta vaadittavan tason selkeyttäminen. Kansainväliset tilintarkastusstandardit, eli ISA-standardit, koetaan siis suomalaisten mikroyritysten tilintarkastuksiin usein liian raskaiksi tai ylimitoitetuiksi. Tämä on puolestaan johtanut haasteisiin mikroyritysten tilintarkastuksissa, kuten laadun vaihteluun. ISA-standardien soveltamiseen on kuitenkin annettu helpotuksia mikroyritysten kohdalla, sillä niitä voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa mikroyritysten tilintarkastuksissa. Suomalainen tilintarkastuskäytäntö ei kuitenkaan sisällä tarkempaa ohjetta siitä, kuinka ISA-standardeja sovelletaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa, mikä on aiheuttanut vaihtelua standardien soveltamiskäytäntöön. Yleisluonteinen tarkastus voisi siis tarjota ratkaisun ISA-standardien soveltamishaasteisiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteina on siten lisätä ymmärrystä yleisluonteisesta tarkastuksesta sekä suomalaisen tilintarkastussääntelyn haasteista. Tämän lisäksi tavoitteena on selvittää, olisiko yleisluonteinen tarkastus tarkoituksenmukainen varmennusmuoto mikroyrityksille niin mikroyritysten omasta näkökulmasta kuin myös yhteiskunnan, sidosryhmien ja tilintarkastuskäytännön kannalta. Näin päästään lopputulemaan siitä, olisiko yleisluonteinen tarkastus ratkaisu suomalaisen tilintarkastussääntelyn nykyisiin haasteisiin.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena sisältäen empiirisen osuuden. Empiriaosuuden muodostavat työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän laatimasta muistiosta annetut lausunnot sekä ammattilehtiartikkelit Profiitti -lehdestä koskien yleisluonteista tarkastusta. Lausuntojen ja ammattilehtiartikkeleiden pohjalta pyrittiin selvittämään, millaisia näkemyksiä eri tahoilla on yleisluonteista tarkastuksesta.
Tutkimuksen keskeisempinä tuloksina havaittiin muun muassa mikroyritysten tilinpäätösinformaation laadun olevan vaarassa heikentyä yleisluonteisen tarkastuksen myötä, sekä yleiluonteiselle tarkastukselle asetettujen tavoitteiden olevan suurelta osin saavuttavattomissa. Yleisluonteisen tarkastuksen havaittiin tarjoavan myös hyötyjä etenkin tilintarkastuskäytännön näkökulmasta, mutta haittojen todettiin kuitenkin suurelta osin ylittävän hyödyt. Näin ollen tutkimuksessa havaittiin, ettei yleisluonteinen tarkastus tarjoaisi tarkoituksenmukaista ratkaisua suomalaisen tilintarkastussääntelyn nykyisiin haasteisiin tai muutostarpeisiin.
Yleisluonteisen tarkastuksen mahdollisen käyttöönoton tavoitteiksi asetettiin muun muassa kansainvälisten tilintarkastusstandardien merkityksen selventäminen sekä tilintarkastukselta vaadittavan tason selkeyttäminen. Kansainväliset tilintarkastusstandardit, eli ISA-standardit, koetaan siis suomalaisten mikroyritysten tilintarkastuksiin usein liian raskaiksi tai ylimitoitetuiksi. Tämä on puolestaan johtanut haasteisiin mikroyritysten tilintarkastuksissa, kuten laadun vaihteluun. ISA-standardien soveltamiseen on kuitenkin annettu helpotuksia mikroyritysten kohdalla, sillä niitä voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa mikroyritysten tilintarkastuksissa. Suomalainen tilintarkastuskäytäntö ei kuitenkaan sisällä tarkempaa ohjetta siitä, kuinka ISA-standardeja sovelletaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa, mikä on aiheuttanut vaihtelua standardien soveltamiskäytäntöön. Yleisluonteinen tarkastus voisi siis tarjota ratkaisun ISA-standardien soveltamishaasteisiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteina on siten lisätä ymmärrystä yleisluonteisesta tarkastuksesta sekä suomalaisen tilintarkastussääntelyn haasteista. Tämän lisäksi tavoitteena on selvittää, olisiko yleisluonteinen tarkastus tarkoituksenmukainen varmennusmuoto mikroyrityksille niin mikroyritysten omasta näkökulmasta kuin myös yhteiskunnan, sidosryhmien ja tilintarkastuskäytännön kannalta. Näin päästään lopputulemaan siitä, olisiko yleisluonteinen tarkastus ratkaisu suomalaisen tilintarkastussääntelyn nykyisiin haasteisiin.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena sisältäen empiirisen osuuden. Empiriaosuuden muodostavat työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän laatimasta muistiosta annetut lausunnot sekä ammattilehtiartikkelit Profiitti -lehdestä koskien yleisluonteista tarkastusta. Lausuntojen ja ammattilehtiartikkeleiden pohjalta pyrittiin selvittämään, millaisia näkemyksiä eri tahoilla on yleisluonteista tarkastuksesta.
Tutkimuksen keskeisempinä tuloksina havaittiin muun muassa mikroyritysten tilinpäätösinformaation laadun olevan vaarassa heikentyä yleisluonteisen tarkastuksen myötä, sekä yleiluonteiselle tarkastukselle asetettujen tavoitteiden olevan suurelta osin saavuttavattomissa. Yleisluonteisen tarkastuksen havaittiin tarjoavan myös hyötyjä etenkin tilintarkastuskäytännön näkökulmasta, mutta haittojen todettiin kuitenkin suurelta osin ylittävän hyödyt. Näin ollen tutkimuksessa havaittiin, ettei yleisluonteinen tarkastus tarjoaisi tarkoituksenmukaista ratkaisua suomalaisen tilintarkastussääntelyn nykyisiin haasteisiin tai muutostarpeisiin.