Tunteiden politiikka ja kuulumisen paikat: Kriittinen diskurssianalyysi al-Holin leirillä oleskelleiden suomalaisten kotiuttamisesta käydyistä täysistuntokeskusteluista

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen al-Holin leirillä oleskelleiden suomalaisten kotiuttamisesta eduskunnan täysistunnoissa vuonna 2019 käytyjä keskusteluja. Feministinen kansainvälisen politiikan tutkimus on osoittanut, että sukupuolittuneet yksinkertaistukset leimaavat edelleen käsityksiämme poliittiseen väkivaltaan tai sen tukemiseen osallistuneiden naisten motiiveista ja toimijuudesta. Taustalla vaikuttaa konventionaalinen käsitys väkivallasta miehiseen elämänpiiriin kuuluvana toimintana, jossa naiset merkitsevät poikkeusta. Sittemmin naisten rooli poliittisessa väkivallassa on saanut laajaa kansainvälistä huomiota, kun terroristinen äärijärjestö ISIS ja sitä länsimaista tukemaan lähteneet vierastaistelijat ja heidän perheenjäsenensä nousivat julkisuuteen. Isisin kalifaatin kukistuttua taistelijoiden perheenjäsenet sijoitettiin Syyriassa sijaitsevalle al-Holin leirille, heidän joukossaan myös suomalaisia naisia ja lapsia. Näiden noin neljänkymmenen suomalaisen kotiuttamisesta syntyi Suomessa laaja poliittinen keskustelu, jota käytiin eduskunnan täysistunnoissa vuoden 2019 aikana.

Noista täysistunnoista taltioidut, yhteensä kolme täysistuntopöytäkirjaa toimivat tämän tutkielman aineistona. Tarkoituksenani on kriittistä diskurssianalyysia hyödyntäen analysoida, kuinka poliittista todellisuutta rakennetaan täysistunnoissa esitetyissä edustamisväitteissä kielen ja tunteiden kautta. Tähän viittaan tutkielmassani käsitteellä poliittiset tunnediskurssit. Tarkastelun kohteenani ovat erityisesti ne tavat, joiden kautta aineistossa rakennetaan erilaisia kuulumiseen, toiseuteen ja sosiaaliseen asemointiin liittyviä kielellisiä merkityksiä. Näin ollen täysistuntokeskustelujen tarkasteleminen valitsemastani näkökulmasta on tärkeää paitsi täysistuntojen yhteiskunnallisesti merkittävän luonteen vuoksi, myös siksi, että käsittelen tutkielmassani useita perinteisen kansainvälisen politiikan tutkimuksen marginaaliin jätettyjä aihealueita. Keskeisimpinä teoreettisina työkaluinani hyödynnän Sara Ahmedin ajatuksia tekstien tunteellisuudesta, kriittisen tutkimusperinteen huomioita neo-orientalismista ja sukupuolen teoretisoinnista sekä laaja-alaisesti feministisen kansainvälisen politiikan tutkimuskirjallisuutta.

Analyysin pohjalta on perusteltua väittää, että tunteilla on keskeinen rooli poliittisen todellisuuden diskursiivisessa rakentumisessa. Tutkielmassani käy ilmi, kuinka poliittiset päätöksentekijät hyödyntävät tunteita diskursiivisten identiteettikategorioiden ja toiseuden rakentamisessa kiinnittämällä erilaisia tunteita kielen kautta tiettyihin kehoihin. Lisäksi aineistosta tunnistettujen diskurssien välillä on havaittavissa määritelmällistä kamppailua paitsi naisia koskevista representaatioista, myös siitä, mistä täysistuntokeskusteluissa oikeastaan keskusteltiin. Siinä missä oppositiopuolueiden edustajien puheissa kriittisimmäksi kysymykseksi ymmärrettiin yleisesti aikuisten kotiuttaminen, hallituspuolueiden edustajat korostivat ennemmin lasten etua ja heidän oikeuksiaan. Tämä johtaa diskurssien välillä eriäviin tulkintoihin siitä, ketä tai mitä täysistuntosalissa edustettiin ja kuinka uhka ja uhattu kohde määriteltiin. Vaikka analyysi siis vahvistaa näkemystä todellisuuden sosiaalisesti neuvoteltavasta luonteesta, on se myös osoitus poliittisten tunnediskurssien konkreettisista vaikutuksista ihmisten elämään. Näin ollen kieli, tunteet ja poliittinen todellisuus näyttäytyvät tutkielmani perusteella erottamattomana kokonaisuutena ja hedelmällisenä tutkimuskohteena kansainvälisen politiikan tutkimukselle.