Alihinnoiteltua vai edullista kuntatilintarkastusta? : Tarkastelussa tilikausi 2020

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään kuntien saamien tilintarkastustarjousten hintojen ja lopullisten tilintarkastuspalkkioiden eroja sekä neuvonta- ja konsultointipalvelujen ostoja. Aikaisempi tutkimus aiheesta on osoittanut, että kunnat painottavat edullista hintaa tilintarkastajan valinnassaan, jolloin tarjouspyynnössä määritelty tarkastuspäivien määrä jää vähäiseksi. Tarkastuspäivien etukäteen kiinnittämisen on esitetty olevan ongelmallista julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan noudattamisen kannalta, jolloin myös tilintarkastuksen laatu ja tilintarkastajan riippumattomuus voi kärsiä. Aikaisemman tutkimuksen mukaan neuvonta- ja konsultointipalvelujen tarjoamiseen liittyy mahdollisuus alihinnoittelutilanteesta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lopullisten tilintarkastuspalkkioiden suurempaa hintaa tilintarkastustarjouksiin verrattuna sekä neuvonta- ja konsultointipalvelujen ostoa alihinnoittelun näkökulmasta.

Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat muodostuvat päämies-agenttiteoriasta ja aikaisemmasta tutkimustiedosta kuntatilintarkastuksen hankintaan, alihinnoitteluun sekä tilintarkastuksen laatuun liittyen. Tutkielman tarkoituksena on vastata kysymyksiin ”kuinka paljon tilintarkastuspalkkio eroaa tilintarkastustarjouksessa olevasta palkkiosta ja kuinka yleistä tämä on?”, ”kuinka paljon kunnat ostavat neuvonta- ja konsultointipalveluita tilintarkastusyhteisöiltä?” ja ”onko kunnan koolla vaikutusta siihen, minkä verran kunnat ostavat neuvonta- ja konsultointipalveluita?”. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena, jotta tutkimuskysymyksiin on mahdollisuus vastata mahdollisimman kattavasti. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu sadan Manner-Suomen kunnan tilinpäätöksen liitetiedoista saatavasta informaatiosta sekä kuntien tilintarkastuksen kilpailutusdokumenteista. Aineiston analysoinnissa käytetään metodeina aineiston empiiristä tarkastelua, t-testiä ja lineaarista regressioanalyysiä.

Tutkimustulosten mukaan kuntatilintarkastuksen asukaskohtainen lopullinen tilintarkastuspalkkio oli keskimäärin 0,44 € kalliimpi kuin tilintarkastustarjouksessa esitetty palkkio. Tutkimus osoittaa myös sen, että hieman alle 50 % tarkastelun kohteena olleista kunnista osti neuvonta- ja konsultointipalveluita. Yli 20 000 asukkaan kunnissa neuvonta- ja konsultointipalvelujen osto oli todennäköisempää kuin alle 10 000 asukkaan kunnissa Tutkielmassa ei saatu näyttöä siitä, että kunnan asukasluvulla olisi yhteyttä ostettavien neuvonta- ja konsultointipalvelujen määrään.

Tutkimus osoittaa, että tarkastuspäivien määrä todennäköisesti lisääntyy tilintarkastuksen aikana, jotta julkishallinnon hyvää tilintarkastustapaa ja siihen sisältyvää tilintarkastuksen laatua ja tilintarkastajan riippumattomuutta on mahdollista toteuttaa. Neuvonta- ja konsultointipalveluihin liittyvien havaintojen perusteella voidaan todeta, että kunnan asukasluvun sijasta konsultointipalvelujen ostojen suuruuteen vaikuttaa muita tekijöitä, kuten kuntien kokema tarve, kuntien itse järjestämät palvelut, vuosittain tapahtuvat muutokset kunnan toiminnassa sekä konsernirakenteiden muutokset. Vahvistusta alihinnoittelun esiintymiselle ei saatu yhden tilikauden tarkastelun perusteella, mutta viitteitä siitä oli havaittavissa muun muassa tarkastuksen aikana kasvaneen tilintarkastuspalkkion sekä neuvonta- ja konsultointipalvelujen myynnin vuoksi.