"Kyse oli siis sattumasta ja tuurista": Maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia koulutuksen valmistavuudesta tunnekasvatukseen
Heikkinen, Elina (2022)
Heikkinen, Elina
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201301714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201301714
Tiivistelmä
Tunteet ovat osa jokaisen ihmisen arkea ja elämää, joten tunteisiin liittyviä taitoja, kuten tunteiden tunnistamista ja nimeämistä sekä tunteidensäätelyä on hyvä opetella. Luokanopettajilla tulisi siis olla valmiuksia alakoulun tunnekasvatusta varten, jotta jokainen oppilas saisi taitoja oman ja muiden tunne-elämän ymmärtämiseen. Kuitenkin luokanopettajien valmiuksia tunnekasvatukseen koulutuksen perusteella on tutkittu hyvin vähän, joten varmuutta siitä, onko opettajilla tunnekasvatukseen valmiuksia, ei juuri ole. Tästä syystä halusin tässä tutkimuksessa selvittää, millaisia ja kuinka paljon valmiuksia Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijat kokevat saaneensa omista opinnoistaan ja millaisia ehdotuksia heillä on tunnekasvatuksen lisäämiseen koulutuksessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Microsoftin Office 365 -palvelun Forms-lomaketyökalun avulla, joka sisälsi yhteensä seitsemän kysymystä. Kaksi ensimmäistä kysymystä käsittelivät vastaajan sukupuolta ja vuosikurssia ja loput viisi kysymystä olivat avoimia kysymyksiä tunnekasvatukseen ja luokanopettajakoulutukseen liittyen. Kyselyyn vastasi yhteensä viisi maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijaa ja heistä jokainen ilmoitti sukupuolekseen nainen. Kolme vastaajista ilmoitti opiskelevansa 5. vuosikurssilla ja kaksi muuta n. vuosikurssilla. Tulokset ilmoitettiin viidessä eri alaluvussa kunkin avoimen kysymyksen vastaukset erikseen esitettyinä. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin, teemoittelemalla, kahden tutkimuskysymyksen kautta aineistoa tarkastellen.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voi todeta, että kyselyyn vastanneiden maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden näkökulmasta luokanopettajakoulutus tarjoaa hieman valmiuksia tunnekasvatukseen, mutta niitä ei saa tarpeeksi työelämää ajatellen. Useat opiskelijoista toivoivat koulutukseen lisää tunnekasvatusta lisäämällä sen osaksi pakollisia luokanopettajaopintoja joko harjoittelun tai kursseilla käsittelyn kautta. Lisäksi yksi opiskelija toivoi opiskelijoille jäävää tunnekasvatuksen työkalupakkia, jonka avulla aiheesta voisi etsiä lisää tietoa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Microsoftin Office 365 -palvelun Forms-lomaketyökalun avulla, joka sisälsi yhteensä seitsemän kysymystä. Kaksi ensimmäistä kysymystä käsittelivät vastaajan sukupuolta ja vuosikurssia ja loput viisi kysymystä olivat avoimia kysymyksiä tunnekasvatukseen ja luokanopettajakoulutukseen liittyen. Kyselyyn vastasi yhteensä viisi maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijaa ja heistä jokainen ilmoitti sukupuolekseen nainen. Kolme vastaajista ilmoitti opiskelevansa 5. vuosikurssilla ja kaksi muuta n. vuosikurssilla. Tulokset ilmoitettiin viidessä eri alaluvussa kunkin avoimen kysymyksen vastaukset erikseen esitettyinä. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin, teemoittelemalla, kahden tutkimuskysymyksen kautta aineistoa tarkastellen.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voi todeta, että kyselyyn vastanneiden maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden näkökulmasta luokanopettajakoulutus tarjoaa hieman valmiuksia tunnekasvatukseen, mutta niitä ei saa tarpeeksi työelämää ajatellen. Useat opiskelijoista toivoivat koulutukseen lisää tunnekasvatusta lisäämällä sen osaksi pakollisia luokanopettajaopintoja joko harjoittelun tai kursseilla käsittelyn kautta. Lisäksi yksi opiskelija toivoi opiskelijoille jäävää tunnekasvatuksen työkalupakkia, jonka avulla aiheesta voisi etsiä lisää tietoa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]