Reflections on Participatory Democracy Reforms
Värttö, Mikko (2022)
Värttö, Mikko
Tampere University
2022
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Administrative Sciences, Business Studies and Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-02-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2297-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2297-7
Tiivistelmä
Väitöskirjassani tarkastelen niin kutsuttujen demokratiainnovaatioiden hyödyntämistä osana organisaatioiden päätöksentekoa. Demokratiainnovaatioihin kuuluvat muun muassa osallistuva budjetointi, kansalaisaloitteet, suorat kansanäänestykset, sekä erilaiset puntaroivan demokratian periaatteille pohjautuvat puntaroivat kansalaiskeskustelut, kuten kansalaisraadit. Demokratiainnovaatioita on toistaiseksi hyödynnetty erityisesti julkisessa päätöksenteossa, jossa niiden on katsottu täydentävän olemassa olevia demokraattisia instituutioita vastaavan erilaisiin demokratian kipupisteisiin, kuten äänestysaktiivisuuden ja poliittisen luottamuksen laskuun. Toisaalta aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että demokratiainnovaatiot jäävät usein irrallisiksi jo olemassa olevista päätöksentekoprosesseista. Tästä syystä niiden todellinen vaikutus jää usein vähäiseksi.
Koska demokratiainnovaatioita hyödynnetään entistä enemmän, tarvitaan lisää tutkimusta siitä, kuinka demokratiainnovaatiot voitaisiin kytkeä paremmin osaksi jo olemassa olevia päätöksentekoprosesseja niin, että ne tarjoaisivat osallistujille aidon mahdollisuuden osallistua päätösten tekemiseen. Tässä väitöskirjassa pyrin vastaamaan tietotarpeeseen teoreettisen tutkimuskirjallisuuden sekä empiirisin tutkimuksen avulla. Väitöskirja koostuu johdantoluvusta ja neljästä tutkimusartikkelista. Neljän artikkelin aineisto on koottu kahdessa suomalaisessa kunnassa ja yhdessä kansalaisjärjestössä.
Ensimmäinen artikkeli tarkastelee Hervannan kansalaisraadin vaikuttavuutta suhteessa Tampereen kaupungin päätöksentekoon. Toisessa artikkelissa tutkin Suomen Setlementtiliiton järjestämien organisaatioraatien osallistujien kokemuksia raatiprosessista. Kolmannessa artikkelissa tutkimuskohteena ovat Turun kaupungin viranhaltijoiden näkemykset kansalaisosallistumisen haasteista ja mahdollisuuksista. Neljäs artikkeli tarkastelee osallistujien kokemuksia Turku keskustelee -kansalaispaneelista, jossa paikalliset poliitikot osallistuivat puntaroivaan kansalaiskeskusteluun yhdessä tavallisten kansalaisten kanssa.
Johdantoluvussa tarkastelen yhdessä ja erikseen neljän eri artikkelin tuloksia vastatakseni kolmeen eri tutkimuskysymykseen: Miksi demokratiainnovaatioita järjestetään? Kuinka organisaatioiden sisäiset tekijät vaikuttavat demokratiainnovaatioiden toteutukseen? Kuinka demokratiainnovaatiot voitaisiin paremmin kytkeä osaksi organisaation päätöksentekoa?
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu demokratiateorian ja organisaa-tiotutkimuksessa esitettyjen teorioiden pohjalle. Käytän demokratiateoriaa demo-kratiainnovaatioiden arvioimiseksi. Organisaatioteorioiden pohjalta tutkin, kuinka organisaatioiden sisäiset tekijät vaikuttavat demokratiainnovaatioiden toteuttamiseen. Metodologisesti tutkimukseni nojaa tapaustutkimuksen sekä toimintatutkimuksen traditioihin. Tutkimukseni johtopäätökset perustuvat neljän tutkimusartikkelin tuloksille. Artikkeleiden tutkimusaineisto sisältää osallistujien ja järjestäjien haastatteluja ja kyselyjä. Aineisto on analysoitu laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien avulla.
Tutkimukseni johtopäätöksenä on, että organisaatioiden motiivit demokratiain-novaatioiden järjestämiseen vaihtelevat organisaatioiden vallitsevien arvojen ja tavoitteiden mukaan. Organisaation tarpeet ja olemassa olevat normit ja käytännöt määrittävät sen millaisiksi demokratiainnovaatioiden toteutus ja tulokset muodostuvat. Lopuksi tarkastelen tapoja, joilla organisaatioiden vallitsevasta järjestyksestä poikkeavat demokratiainnovaatiot voitaisiin paremmin kytkeä osaksi organisaatioiden olemassa olevia päätöksentekoprosesseja. Tätä voidaan edesauttaa muun muassa kehittämällä osallistumista koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta sekä tarjoamalla koulutusta organisaatioille ja niiden henkilöstölle. Organisaatioiden jäseniä voidaan kannustaa myös omaksumaan uusia rooleja, jotka tukevat demokratiainnovaatioiden hyödyntämistä.
Koska demokratiainnovaatioita hyödynnetään entistä enemmän, tarvitaan lisää tutkimusta siitä, kuinka demokratiainnovaatiot voitaisiin kytkeä paremmin osaksi jo olemassa olevia päätöksentekoprosesseja niin, että ne tarjoaisivat osallistujille aidon mahdollisuuden osallistua päätösten tekemiseen. Tässä väitöskirjassa pyrin vastaamaan tietotarpeeseen teoreettisen tutkimuskirjallisuuden sekä empiirisin tutkimuksen avulla. Väitöskirja koostuu johdantoluvusta ja neljästä tutkimusartikkelista. Neljän artikkelin aineisto on koottu kahdessa suomalaisessa kunnassa ja yhdessä kansalaisjärjestössä.
Ensimmäinen artikkeli tarkastelee Hervannan kansalaisraadin vaikuttavuutta suhteessa Tampereen kaupungin päätöksentekoon. Toisessa artikkelissa tutkin Suomen Setlementtiliiton järjestämien organisaatioraatien osallistujien kokemuksia raatiprosessista. Kolmannessa artikkelissa tutkimuskohteena ovat Turun kaupungin viranhaltijoiden näkemykset kansalaisosallistumisen haasteista ja mahdollisuuksista. Neljäs artikkeli tarkastelee osallistujien kokemuksia Turku keskustelee -kansalaispaneelista, jossa paikalliset poliitikot osallistuivat puntaroivaan kansalaiskeskusteluun yhdessä tavallisten kansalaisten kanssa.
Johdantoluvussa tarkastelen yhdessä ja erikseen neljän eri artikkelin tuloksia vastatakseni kolmeen eri tutkimuskysymykseen: Miksi demokratiainnovaatioita järjestetään? Kuinka organisaatioiden sisäiset tekijät vaikuttavat demokratiainnovaatioiden toteutukseen? Kuinka demokratiainnovaatiot voitaisiin paremmin kytkeä osaksi organisaation päätöksentekoa?
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu demokratiateorian ja organisaa-tiotutkimuksessa esitettyjen teorioiden pohjalle. Käytän demokratiateoriaa demo-kratiainnovaatioiden arvioimiseksi. Organisaatioteorioiden pohjalta tutkin, kuinka organisaatioiden sisäiset tekijät vaikuttavat demokratiainnovaatioiden toteuttamiseen. Metodologisesti tutkimukseni nojaa tapaustutkimuksen sekä toimintatutkimuksen traditioihin. Tutkimukseni johtopäätökset perustuvat neljän tutkimusartikkelin tuloksille. Artikkeleiden tutkimusaineisto sisältää osallistujien ja järjestäjien haastatteluja ja kyselyjä. Aineisto on analysoitu laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien avulla.
Tutkimukseni johtopäätöksenä on, että organisaatioiden motiivit demokratiain-novaatioiden järjestämiseen vaihtelevat organisaatioiden vallitsevien arvojen ja tavoitteiden mukaan. Organisaation tarpeet ja olemassa olevat normit ja käytännöt määrittävät sen millaisiksi demokratiainnovaatioiden toteutus ja tulokset muodostuvat. Lopuksi tarkastelen tapoja, joilla organisaatioiden vallitsevasta järjestyksestä poikkeavat demokratiainnovaatiot voitaisiin paremmin kytkeä osaksi organisaatioiden olemassa olevia päätöksentekoprosesseja. Tätä voidaan edesauttaa muun muassa kehittämällä osallistumista koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta sekä tarjoamalla koulutusta organisaatioille ja niiden henkilöstölle. Organisaatioiden jäseniä voidaan kannustaa myös omaksumaan uusia rooleja, jotka tukevat demokratiainnovaatioiden hyödyntämistä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4947]