Ilmastopoliittisten päästöverojen hyväksyttävyys

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee päästöverojen hyväksyttävyyttä ilmastopoliittisena keinona. Päästöverojen hyväksyttävyys on mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe sekä yhteiskunnallisesta että tutkimuksellisesta näkökulmasta. Ilmastopoliittisten tavoitteiden asettamisen jälkeen kansainvälisten, valtiotasoisten ja paikallisten toimijoiden tulee päättää keinoista, joilla ilmastotavoitteet pyritään saavuttamaan. Päästövero on kustannustehokkuutensa vuoksi taloustieteilijöiden yleisesti suosittelema keino negatiivisten ympäristöulkoisvaikutusten aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Todellisuuden demokraattisessa kontekstissa ilmastopoliittisten päästöverojen asettaminen on kuitenkin osoittautunut haastavaksi toteuttaa. Tutkimuksellisesti päästöverojen hyväksyttävyys on mielenkiintoinen aihe, koska se tuottaa tietoa epäsymmetrisen informaation vaikutuksista politiikassa asiantuntijoiden, poliitikkojen ja äänestäjien välillä. Lisäksi päästöverojen hyväksyttävyyttä käsittelevä tutkimus voi tuottaa tietoa laajemmin poliittisiin mielipiteisiin ja potentiaaliseen äänestyskäyttäytymiseen yhteydessä olevista tekijöistä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin päästöverojen hyväksyttävyyttä käsittelevä tutkimus on mielenkiintoista, sillä se voi tarjota politiikkasuosituksia hyväksyttävämmän ja toteuttamiskelpoisemman ilmastopolitiikan suunnitteluun ja toimeenpanoon.

Tämän opinnäytetyö pyrkii tuottamaan ymmärrystä päästöverojen hyväksyttävyydestä suhteessa muihin ilmastopoliittisiin toimiin ja päästöverojen hyväksyttävyyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Tutkimus rakentuu kolmesta osiosta: talousteoreettisesta viitekehyksestä, kirjallisuuskatsauksesta päästöverojen hyväksyttävyyttä käsittelevään empiiriseen tutkimukseen sekä omasta empiirisestä tutkimuksesta. Opinnäytetyön empiirisen tutkimuksen aineistona käytetään European Social Survey -aineiston kyselytutkimusdataa vuodelta 2016. Aineisto kattaa 23 Euroopan maan populaatiota edustavat vastaukset. Empiirisen tutkimuksen menetelminä käytetään korrelaatioanalyysia ja regressioanalyysiä.

European Social Survey -aineistosta piirtyy tutkimuksessa selkeä siitä, että päästöveroihin suhtautuminen vaihtelee suuresti Euroopan maiden välillä ja että päästöveroihin suhtautuminen on kauttaaltaan negatiivisempaa kuin suhtautuminen uusiutuvan energian tukemiseen julkisin varoin. Päästöverojen heikkoa hyväksyttävyyttä suhteessa muihin ilmastopoliittisiin toimiin on aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa perusteltu verojen negatiivisiksi miellettyjen vaikutusten helpolla huomattavuudella (salience) ja vastaavasti positiivisiksi miellettyjen vaikutusten heikolla huomattavuudella. Huomattavuuteen liittyvien seikkojen vuoksi päästöveroja koskevan mielipiteen muodostuksessa korostuvat verojen vaikutukset yleiseen hintatasoon, omaan ostovoimaan, tulonjakoon, talouden kilpailukykyyn ja tehokkuuteen. Vastaavasti verojen vaikutuksia ilmastonmuutokseen voi olla haastavaa ymmärtää. Tukipolitiikan tai pakotusvoimaa käyttävän lainsäädännön negatiiviset vaikutukset talouteen taas voivat olla hankalasti ymmärrettävissä ja positiiviset vaikutukset ilmastoon helpommin, vaikka todellisuudessa näillä ilmastopoliittisilla keinoilla olisi veroja suuremmat negatiiviset taloudelliset vaikutukset ja pienemmät ilmastovaikutukset.

Opinnäytetyön empiirisessä tutkimuksessa on tutkittu talousteorian ja aiemman empiirisen tutkimuksen tulosten pohjalta valittujen muuttujien yhteyksiä yksilön päästöveromielipiteisiin. Korrelaatioanalyysissa yhteyksiä on tarkasteltu koko aineiston tasolla, ostovoiman ja vallitsevien tuloerojen mukaan jaetuissa maaryhmissä sekä päästöveroihin eri tavoin suhtautuvissa esimerkkimaissa. Regressioanalyysissa on tarkasteltu rajatumman muuttujajoukon yhteyksiä päästöveromielipiteisiin ordered probit -mallin ja siihen liittyvien marginaalivaikutusten analyysin avulla. Regressioanalyysillä on tutkittu korrelaatioanalyysiä rajatummin vain koko aineistoa ja Suomea esimerkkimaana.

Tutkimuksen perusteella päästöveromielipiteisiin yksilötasolla selkeästi yhteydessä olevia tekijöitä ovat ainakin asuinpaikan kaupunkimaisuus/maaseutumaisuus, poliittisia auktoriteetteja kohtaan koetun luottamuksen taso, poliittinen näkemys vasemmisto-oikeisto-akselilla, energiankulutuksen muutosten ilmastovaikutuksia koskevat uskomukset sekä energian kalleutta ja ilmastonmuutosta kohtaan koettu huolestuneisuus. Luottamus ja poliittinen näkemys ovat tekijöitä, joiden on aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa osoitettu olevan yhteydessä veroasenteisiin ja mielipiteisiin yleisemmälläkin tasolla. Yhteys päästöveromielipiteen ja energiankulutuksen muutosten vaikutuksia ilmastonmuutokseen kuvaavan uskomuksen välillä viestii siitä, uskomukset veron vaikutuksista talouden tehokkuuteen saattavat vaikuttaa päästöverojen hyväksyttävyyteen enemmän kuin muiden verojen hyväksyttävyyteen. Huolestuneisuustekijöiden korostuminen viittaa sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien hyvinvointipreferenssien merkittävyyteen päästöveromielipiteiden taustalla. Maakohtaiset erot päästöveromielipiteissä taas viestivät siitä, että päästöverojen hyväksyttävyys on yksilötason tekijöiden lisäksi yhteydessä myös laajempiin yhteiskunnallisiin tekijöihin.