Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Koulujen sisäilmaongelmien muutokset

Inkinen, Eero (2022)

 
Avaa tiedosto
InkinenEero.pdf (432.4Kt)
Lataukset: 



Inkinen, Eero
2022

Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-25
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201261629
Tiivistelmä
Koulujen sisäilmaongelmat ovat ajankohtainen aihe, sillä 24 % Suomen kouluista kärsii kosteusongelmista ja noin 500 koulussa on jonkin asteinen sisäilmaongelma. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan koulujen sisäilmaongelmia ja erityisesti sitä, kuinka ne ovat muuttuneet viimeisen 30 vuoden aikana. Lisäksi selvitetään millaisia ongelmat ovat ja mistä ne johtuvat.

Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet erilaiset tekijät, jotka ovat tässä työssä jaettuna kahteen ryhmään, fysikaalisiin ja kemiallisiin aiheuttajiin. Fysikaalisia aiheuttajia ovat lämpötila, ilmankosteus, ilmanvaihto ja radon. Kemiallisia aiheuttajia ovat erilaiset hiukkaset, mikrobit ja yhdisteet. Suurin osa sisäilman epäpuhtauksista on peräisin ihmisen toiminnoista.

Riittämätön ilmanvaihto on hyvin yleinen sisäilmahaitta koulurakennuksissa ja yleensä se on ongelmana rakennuksissa, joissa on käytössä painovoimainen ilmanvaihto tai vain koneellinen poistoilmanvaihto. Kouluihin tehtäessä remontteja on vanha ilmanvaihtoratkaisu voitu vaihtaa koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi, jolloin muun muassa mikrobeja ja muita epäpuhtauksia päätyy sisäilmaan vuotavista rakenteista. Rakennuksen sisätiloissa tulee olla alipaine, jotta ilmanvaihto toimii oikein. Kosteusongelmat ovat toinen yleinen ongelma kouluissa, mitkä johtuvat pääasiassa rakenteiden teknisestä vanhenemisesta. Lisäksi uusissa kouluissa on myös havaittu kosteusongelmia ja niiden syynä on yleensä liian kiireinen rakentamisaikataulu.

Kandidaatintyön neljännessä luvussa käsitellään sisäilmaongelmien muutoksia siltä kannalta, kuinka koulurakennusten käyttäjät ovat havainneet sisäilmahaittoja. Tunkkaisuus ja riittämätön ilmanvaihto ovat olleet eniten havaittuja haittoja 1990-luvulla, ja ne ovat myös eniten havaintoja saanet haitat 2010-luvulla. Eniten ongelmia on havaittu rakennuksissa, jotka ovat rakennettu 1960–1980-luvuilla. Uudemmissa rakennuksissa sisäilmaongelmien havaintoja on merkittävästi vähemmän.

Työn lopussa on yhteenveto ja päätelmiä siitä, miksi sisäilmaongelmia koetaan yhä olevan samoissa määrin kuin 20 vuotta sitten. Rakentaminen on kehittynyt, mutta havaintojen perusteella sisäilmaongelmia ilmenee edelleen eikä niiden määrää ole saatu juuri vähennettyä. Tutkimuksen perusteella sisäilmaongelmien havainnot ovat pysyneet melko samana, mutta ongelmien syyt ovat hieman muuttuneet.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [11816]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste