Esihenkilö-alaissuhteen merkitys hoitohenkilökunnan työssä pysymiseen terveysalalla
Takala, Kristiina (2022)
Takala, Kristiina
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201251600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201251600
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee esihenkilö-alaissuhteen merkitystä hoitohenkilökunnan työssä pysymiseen terveysalalla kahden tutkimuskysymyksen kautta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoitus oli selvittää niitä tekijöitä, joilla on vaikutusta hoitohenkilökunnan työssä pysymiseen. Tätä varten olin kerännyt aiempaa tutkimustietoa koskien niitä tekijöitä ja teemoja, jolla on vaikutuksia hoitohenkilökunnan pysyvyyteen. Toisen tutkimuskysymyksen avulla oli tarkoitus selvittää, millainen merkitys esihenkilö-alaissuhteella on hoitohenkilökunnan työssä pysymiseen. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin esihenkilö-alaissuhteen teoriaa (Leader-Member Exchange, LMX-teoria). Teoria on yksi tunnetuimmista johtamisviestinnän teorioista ja se korostaa vuorovaikutuksen merkitystä. Tutkimuksen aihe on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä, sillä terveysalan koulutetusta hoitohenkilökunnasta on valtakunnallisesti pulaa, joten hoitajilla on mahdollisuus valita itse, minkälaiseen organisaatioon he haluavat työllistyä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin, sillä tutkielman tarkoituksena on ymmärtää tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä. Tutkimusta varten haastateltiin neljää henkilöä, jotka toimivat esihenkilötehtävissä terveydenhuoltoalalla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Haastatteluiden teemat olivat tutkimuskysymyksiä mukaillen pysyvyyttä lisäävät ja heikentävät tekijät sekä esihenkilö-alaissuhteen merkitys pysyvyyteen. Haastatteluiden tarkoituksena oli kuulla alan asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä tutkimuksen kohteena olleesta ilmiöstä, joka palvelee myös kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksia saavuttaa ymmärrettävää kuvaa ilmiöstä. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa analyysimenetelmä hyödyntäen.
Tutkimuksessa ilmeni, että haastateltavat esihenkilöt ovat laajalti tietoisia alan epäkohdista ja heidän omista vaikutusmahdollisuuksistaan vaikuttaa työntekijöiden työssä pysymistä edistäviin tekijöihin. Tutkimustulosten perusteella hoitohenkilökunnan pysyvyyttä lisäävät ja heikentävät tekijät ovat hyvin linjassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa, sillä kaikki samat teemat nousivat esille haastatteluissa, lukuun ottamatta työpaikkakiusaamista, kuin valikoidussa aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa. Toisen tutkimuskysymyksen tulokset olivat linjassa teoreettisen viitekehyksen kanssa siitä, että esihenkilön tulee kohdella kaikkia alaisiaan tasapuolisesti sekä mahdollistaa kahdenkeskeisen vuorovaikutussuhteen kehittyminen jakamalla työntekijöille omia ajallisia resurssejaan, joka mahdollistaa molemminpuolisen luottamuksellisen suhteen kehittymisen. Tähän liittyy kiinteästi esihenkilön toiminnan perustuminen organisaation säännöille ja ohjeistuksille. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että esihenkilö-alaissuhteella on merkitystä hoitohenkilökunnan työssä pysymiseen terveysalalla.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin, sillä tutkielman tarkoituksena on ymmärtää tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä. Tutkimusta varten haastateltiin neljää henkilöä, jotka toimivat esihenkilötehtävissä terveydenhuoltoalalla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Haastatteluiden teemat olivat tutkimuskysymyksiä mukaillen pysyvyyttä lisäävät ja heikentävät tekijät sekä esihenkilö-alaissuhteen merkitys pysyvyyteen. Haastatteluiden tarkoituksena oli kuulla alan asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä tutkimuksen kohteena olleesta ilmiöstä, joka palvelee myös kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksia saavuttaa ymmärrettävää kuvaa ilmiöstä. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa analyysimenetelmä hyödyntäen.
Tutkimuksessa ilmeni, että haastateltavat esihenkilöt ovat laajalti tietoisia alan epäkohdista ja heidän omista vaikutusmahdollisuuksistaan vaikuttaa työntekijöiden työssä pysymistä edistäviin tekijöihin. Tutkimustulosten perusteella hoitohenkilökunnan pysyvyyttä lisäävät ja heikentävät tekijät ovat hyvin linjassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa, sillä kaikki samat teemat nousivat esille haastatteluissa, lukuun ottamatta työpaikkakiusaamista, kuin valikoidussa aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa. Toisen tutkimuskysymyksen tulokset olivat linjassa teoreettisen viitekehyksen kanssa siitä, että esihenkilön tulee kohdella kaikkia alaisiaan tasapuolisesti sekä mahdollistaa kahdenkeskeisen vuorovaikutussuhteen kehittyminen jakamalla työntekijöille omia ajallisia resurssejaan, joka mahdollistaa molemminpuolisen luottamuksellisen suhteen kehittymisen. Tähän liittyy kiinteästi esihenkilön toiminnan perustuminen organisaation säännöille ja ohjeistuksille. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että esihenkilö-alaissuhteella on merkitystä hoitohenkilökunnan työssä pysymiseen terveysalalla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8354]