Kuusnopasta PC-koneeseen: Kamppailu mikrotietokoneharrastuksen identiteetistä 1980-luvulla MikroBitti-lehden kautta tarkasteltuna

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen suomalaisen kotitietokoneharrastuksen kehitystä MikroBitti-lehden kautta tarkasteltuna vuosina 1984–1992. Tarkastelun erityisenä kohteena on hyötykäyttämisen, eli kaikenlaisen ammattiin johtavan toiminnan, kuten ohjelmoimisen ja pienelektroniikkarakentamisen, ja viihdekäytön, joka tarkoitti pitkälti varsinkin 1980-luvun alussa erilaisten sähköisten videopelien pelaamista, suhteen kehittymistä MikroBitti-lehden artikkeleiden ja lehdessä julkaistujen lukijakirjeitten kautta tarkasteltuna. Pyrin myös tarkastelemaan, kuinka tietokoneharrastuksen identiteetti ja harrastajien identifioituminen vaikutti ja muuttui 1980-luvun edetessä. MikroBitti oli Suomen ensimmäinen mikrotietokoneharrastajille suunnattu aikakausilehti, joten se tarjoaa erinomaisen tavan tarkastella mikrotietokoneharrastuksen kehitystä 1980-luvulla. Tutkimusmenetelminä tutkimuksessa käytetään laadullisia menetelmiä, kuten laadullista sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia.

MikroBitin julkaisun alkuvuosina lehden kanta seurasi laajempaa yhteiskunnallista ilmapiiriä ja korosti hyötykäyttöä ylitse viihdekäyttämisen. Tämä näkyi sekä lehden artikkeleissa hyötykäytön korostamisena, että viihdekäytön ja pelaamisen väheksymisenä toissijaisena harrastustoimintana. 1980-luvun puolenvälin jälkeen kuitenkin harrastusilmapiiri alkoi muuttumaan, kun tietokoneitten määrä Suomessa kasvoi nopeasti ja jatkuvasti enemmän uusia harrastajia aloitti tietokoneharrastuksen. 1970-luvulla ja vielä 1980-luvun alussa kaupallinen ohjelmisto- ja pelitarjonta oli ollut Suomessa olematonta, joka pakotti jokaisen tietokoneharrastajan opettelemaan ohjelmointia ja tekemään itse omia ohjelmiaan tietokonetta käyttääkseen. Kuitenkin 1980-luvun puolivälin jälkeen vähitellen kaupallinen ohjelmistotarjonta alkoi lisääntymään. Kaupalliset ohjelma- ja pelitalot pystyivät tekniikan kehittyessä useamman henkilön voimin tuottamaan monimutkaisempia ja korkealaatuisempia ohjelmia kuin yksittäinen harrastaja yksin pystyisi. Näin siis luonnollinen ohjelmoinnin ja hyötykäytön pariin ajanut tekijä hävisi ja uudet harrastajat eivät enää korostaneet ohjelmoinnin ja hyötykäytön merkitystä, vaan alkoivat korostamaan tietokoneharrastuksessa pelaamista ja muuta viihteellistä tietokoneenkäyttöä. MikroBitin toimitus tunnisti myös tapahtuneen muutoksen ja alkoi lisäämään peliaiheista sisältöä lehdessä. 1980-loppuun tultaessa hyötykäyttäminen jäi selvään vähemmistöasemaan tietokoneharrastuksen sisällä, kun taas pelaamisesta ja viihdekäytöstä tuli tietokoneharrastuksen johtava ja yleisin muoto mikrotietokoneharrastajien keskuudessa.