Rakkauden puolustaja: Seksuaalivähemmistöjen hyväksi tehtävä työ Martti Kaipiaisen ajattelussa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät Martti Kaipiaisen ajattelussa vaikuttivat siihen, että hänestä tuli niin merkittävä seksuaalivähemmistöjen puolestapuhuja Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa 1970- ja 1980-luvuilla. Tutkimuksen tärkein lähde on Martti Kaipiaisen kirjoittamat muistelmat. Tässä tutkimuksessa Kaipiaisen muistelmia lähestytään egodokumenttina ja niitä analysoidaan lähiluvun menetelmällä. Tutkimus on laadullinen.

Muistelmien valossa Kaipiaisen ajattelusta nousi erityisesti neljä tekijää, jotka vaikuttivat hänen tapaansa toimia. Kaipiaisella oli vahva homoseksuaalinen identiteetti, joka tulee selkeästi näkyviin erityisesti, kun Kaipiaisen ajattelua verrataan LeVayn teoriaan seksuaali-identiteetin synnystä. Toisaalta Kaipiaisen käsitys homoseksuaalisuudesta perustui tieteelliseen ajatteluun sekä hänen ulkomailta hankkimaansa kirjallisuuteen ja tutkimukseen. Kaipiaisen suhde Raamattuun edusti ns. liberaalia tulkintatapaa. Nämä käsitykset poikkesivat selkeästi kirkon perinteisestä opetuksesta sekä kirkon johtohahmojen ajattelusta. Kaipiaisen toiminta osui samoihin vuosikymmeniin seksuaalivähemmistöjen yleisen vapaustaistelun kanssa ja alusta alkaen Kaipiainen identifioitui osaksi yhteisön kamppailua. Kaipiaiseen vaikutti voimakkaasti samaistuminen muun yhteisöön kokemiin kärsimyksiin ja epäoikeudenmukaisuuteen ja hän katsoi, että lähimmäisenrakkaus velvoitti hänet työskentelemään syrjittyjen seksuaalivähemmistöjen puolesta. Tutkimuksen kautta avautuu seksuaalivähemmistöjen ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon välinen suhde yhden toimijan näkökulmasta.