The Knowledge Economy and Entrepreneurial University Policy Objectives in Cameroon’s Public Universities : The Case of the University of Buea
Yong, Terence Yuh (2022)
Yong, Terence Yuh
Tampere University
2022
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Administrative Sciences, Business Studies and Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2280-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2280-9
Tiivistelmä
Ottaen huomioon Maailmanpankin taloudellista kehitystä edistävä globaalin koulutuspolitiikan ohjelma, jotkut Afrikan maat ovat kokeneet vuodesta 1981 lähtien monenlaisia haasteita koulutus- ja kehitysapupolitiikassaan yrittäessään saavuttaa niissä asetetut tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on edistää tutkimusta ja keskustelua tietotalouden ja yrittäjämäisen yliopiston politiikkatavoitteista, joilla pyritään edistämään Kamerunin taloudellista kehitystä. Tutkimus tarkasteli erityisesti Buean yliopiston tietotalouden ja yrittäjämäisen yliopiston politiikkatavoitteisiin liittyviä prosesseja, joilla tavoiteltiin Kamerunin taloudellista kehitystä vuosina 1993–2016. Näin tehdessään tutkimus kiinnitti huomiota relevantteihin tutkimuskirjallisuudessa oleviin aukkoihin ja tarkasteli julkisten menojen paikkaa näissä koulutuspolitiikan ohjeistoissa. Kansainvälisen regiimiteorian ja institutionaalisen teorian lisäksi keskustelu uusliberalistisista ja globaaleista koulutuspolitiikan kysymyksistä, liittyen kumpaankin politiikkatavoitteeseen, asetti puitteet Buean yliopistossa toteutetulle empiiriselle tutkimukselle.
Anti-positivistinen (post-positivistinen) filosofinen/teoreettinen lähestymistapa – kriittinen realismi ja historismi – tutkijan subjektiivisuus ja kontekstin merkitys ohjasivat tutkimusta. Tutkimuksessa sovellettiin tapaustutkimuksen strategiaa sisältäen politiikkatavoitteiden empiirisen tutkimuksen Buean yliopistossa. Buean yliopisto valittiin harkinnanvaraista otantaa käyttäen, jotta ilmiön kompleksisuus Kamerunin julkisissa yliopistoissa pystyttiin ottamaan haltuun asianmukaisella tavalla. Aineistoina käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, dokumentteja ja muita julkaisuja. Haastateltaviksi valittiin yliopiston opettajia ja tutkijoita, ylintä johtoa sekä hallinnollista tukihenkilöstöä. Haastattelut toteutettiin helmi-maaliskuussa 2016 ja ne käsittelivät ensi sijassa rahoitusta, tutkimusta, yhteistyötä, yleisiä johtamisen prosesseja ja toimintoja, jotka liittyivät tutkittaviin politiikkatavoitteisiin. Aineiston analyysissä käytettiin sekä deduktiivista että induktiivista temaattista analyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että vähentynyt ja epäsäännöllinen julkinen rahoitus Buean yliopistolle on heikentänyt sen kykyä toimia tehokkaasti tietotalouden ja yrittäjämäisen yliopiston politiikkaideoiden kehyksessä. Yliopiston vaikea taloudellinen tilanne on vaikuttanut olennaisesti siihen, ettei yliopistolla ole ollut kapasiteettia tiedon tuottamiseen ja sen valorisointiin, levittämiseen ja soveltamiseen. Se on yhtä lailla vastuussa siitä, että useat yliopiston institutionaaliset prosessit on alistettu järjestelmätason korkeakoulupolitiikan vaikutuksen alaiseksi hallintorakenteessa, jossa yliopiston keskushallinto, tiedekunnat ja akateemiset laitokset ovat korkeakouluministeriön täyden kontrollin alla – johtaen rajoitteisiin yliopiston yhteistyöpyrkimyksissä. Tämän seurauksena yliopiston sitoutuminen korkeakouluministeriöön perustuu poliittiseen riippuvuussuhteeseen julkisesta rahoituksesta. Yliopiston kumppanuudet ja yhteistyö ulkoisten sidosryhmien kanssa perustuu riippuvuuteen apurahoista ja muusta tuesta sen toiminnoille.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että globaalin koulutuspolitiikan strategiat talouden kehittämiseksi voivat olla mahdollinen ohjauksen muutoksen ja hämmennyksen lähde vastaanottajamaiden koulutusjärjestelmissä. Tietotalouden ja yrittäjämäisen yliopiston politiikkatavoitteet ovat tuoneet kompleksin suhteen Kamerunin korkeakouluministeriön ja julkisten yliopistojen välille, saaden aikaan uusia ja hämmennystä aiheuttavia ulottuvuuksia maan julkisten yliopistojen ominaisuuksissa. Järjestelmätason politiikan sekaantuminen Buean yliopiston johtamisprosesseihin – esimerkiksi Maailmanpankin politiikkatavoitteiden pohjalta – on heikentänyt yliopiston johtamisprosesseja ja missiota (yliopiston autonomian puitteissa), jotka tavoittelevat sen vision saavuttamista. Tämä tutkimus loi mahdollisuuden tutkia uudelleen julkisen yliopiston johtamisen ja korkeakoulutuksen hallintorakenteen välisen suhteen luonnetta taloudelliseen kehitykseen tähtäävien politiikkavalintojen ja institutionaalisten prosessien suhteen. Tutkimus myös ehdottaa, että Buean yliopiston tulisi vahvistaa tahtoaan saavuttaa sisäistä organisatorista tehokkuutta, sisäisiä ja ulkoisia olosuhteitaan painottaen, pyrkiessään saavuttamaan visiotaan ja tavoitteitaan.
Anti-positivistinen (post-positivistinen) filosofinen/teoreettinen lähestymistapa – kriittinen realismi ja historismi – tutkijan subjektiivisuus ja kontekstin merkitys ohjasivat tutkimusta. Tutkimuksessa sovellettiin tapaustutkimuksen strategiaa sisältäen politiikkatavoitteiden empiirisen tutkimuksen Buean yliopistossa. Buean yliopisto valittiin harkinnanvaraista otantaa käyttäen, jotta ilmiön kompleksisuus Kamerunin julkisissa yliopistoissa pystyttiin ottamaan haltuun asianmukaisella tavalla. Aineistoina käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, dokumentteja ja muita julkaisuja. Haastateltaviksi valittiin yliopiston opettajia ja tutkijoita, ylintä johtoa sekä hallinnollista tukihenkilöstöä. Haastattelut toteutettiin helmi-maaliskuussa 2016 ja ne käsittelivät ensi sijassa rahoitusta, tutkimusta, yhteistyötä, yleisiä johtamisen prosesseja ja toimintoja, jotka liittyivät tutkittaviin politiikkatavoitteisiin. Aineiston analyysissä käytettiin sekä deduktiivista että induktiivista temaattista analyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että vähentynyt ja epäsäännöllinen julkinen rahoitus Buean yliopistolle on heikentänyt sen kykyä toimia tehokkaasti tietotalouden ja yrittäjämäisen yliopiston politiikkaideoiden kehyksessä. Yliopiston vaikea taloudellinen tilanne on vaikuttanut olennaisesti siihen, ettei yliopistolla ole ollut kapasiteettia tiedon tuottamiseen ja sen valorisointiin, levittämiseen ja soveltamiseen. Se on yhtä lailla vastuussa siitä, että useat yliopiston institutionaaliset prosessit on alistettu järjestelmätason korkeakoulupolitiikan vaikutuksen alaiseksi hallintorakenteessa, jossa yliopiston keskushallinto, tiedekunnat ja akateemiset laitokset ovat korkeakouluministeriön täyden kontrollin alla – johtaen rajoitteisiin yliopiston yhteistyöpyrkimyksissä. Tämän seurauksena yliopiston sitoutuminen korkeakouluministeriöön perustuu poliittiseen riippuvuussuhteeseen julkisesta rahoituksesta. Yliopiston kumppanuudet ja yhteistyö ulkoisten sidosryhmien kanssa perustuu riippuvuuteen apurahoista ja muusta tuesta sen toiminnoille.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että globaalin koulutuspolitiikan strategiat talouden kehittämiseksi voivat olla mahdollinen ohjauksen muutoksen ja hämmennyksen lähde vastaanottajamaiden koulutusjärjestelmissä. Tietotalouden ja yrittäjämäisen yliopiston politiikkatavoitteet ovat tuoneet kompleksin suhteen Kamerunin korkeakouluministeriön ja julkisten yliopistojen välille, saaden aikaan uusia ja hämmennystä aiheuttavia ulottuvuuksia maan julkisten yliopistojen ominaisuuksissa. Järjestelmätason politiikan sekaantuminen Buean yliopiston johtamisprosesseihin – esimerkiksi Maailmanpankin politiikkatavoitteiden pohjalta – on heikentänyt yliopiston johtamisprosesseja ja missiota (yliopiston autonomian puitteissa), jotka tavoittelevat sen vision saavuttamista. Tämä tutkimus loi mahdollisuuden tutkia uudelleen julkisen yliopiston johtamisen ja korkeakoulutuksen hallintorakenteen välisen suhteen luonnetta taloudelliseen kehitykseen tähtäävien politiikkavalintojen ja institutionaalisten prosessien suhteen. Tutkimus myös ehdottaa, että Buean yliopiston tulisi vahvistaa tahtoaan saavuttaa sisäistä organisatorista tehokkuutta, sisäisiä ja ulkoisia olosuhteitaan painottaen, pyrkiessään saavuttamaan visiotaan ja tavoitteitaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
The Knowledge Economy and Entrepreneurial University Policy Objectives in Cameroon’s Public Universities : The Case of the University of Buea
Yong, Terence Yuh (Tampere University, 2022) -
From an Entrepreneurial University to a Sustainable Entrepreneurial University: Conceptualization and Evidence in the Contexts of European University Reforms
Cai, Yuzhuo; Ahmad, Ijaz (12.07.2021)
articleBoth the transformation from innovation systems to innovation ecosystems and university reforms in such a context require a renewed understanding of the nature of universities and their roles in society. While the recent ... -
Academic Research in Change. Transformation of Finnish University Policies and University Research during the 1990s
Nieminen, Mika
Commentationes Scientiarum Socialium (The Finnish Society of Sciences and Letters, 2005)
VäitöskirjaVäitöskirjassa tarkastellaan tiede- ja korkeakoulupolitiikan muutoksia erityisesti 1990-luvulla ja näiden vaikutuksia yliopistojen tutkimustoimintaan. Tiede- ja korkeakoulupolitiikan historiallisen katsauksen perusteella ...