Puuelementtikerrostalojen rakentamisenaikainen kosteudenhallinta
Yli-Hannuksela, Juho (2022)
Yli-Hannuksela, Juho
2022
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201231536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201231536
Tiivistelmä
Puuelementtirakentaminen kerrostalotuotannossa on kasvattanut suosiotaan viime vuosikymmenen aikana huomattavasti. Merkittävimpänä syynä voidaan pitää tavoitteita rakentamisen päästöjen vähentämiseksi. Puu on materiaalina huomattavasti ekologisempi perinteiseen betoniin nähden. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan puuelementtikerrostalon rakentamisenaikaista kosteudenhallintaa. Tavoitteena on tuoda esiin sen eri haasteita. Lisäksi vastataan kysymyksiin: 1) Mistä kosteus työmaalla muodostuu 2) Miten kosteus vaikuttaa puurakenteisiin rakenteellisesti ja kuinka vaikutukset ovat ehkäistävissä? 3) Mitä eri asioita kosteudenhallintaprosessiin kuuluu puukerrostalojen rakennushankkeissa? 4) Millaisia rakentamisen aikaisia kosteudenhallintamenetelmiä on käytössä puuelementtikerrostalorakentamisessa?
Aihe on merkittävä etenkin puun ekologisuuden, kasvaneen puukerrostalotuotannon ja rakennusten kosteus- ja homevaurioiden muodostumisen kannalta. Aihetta tutkittiin kirjallisuus- ja internetlähteiden avulla. Merkittävimpiä lähteitä olivat Puuinfon internetsivut, sekä kosteudenhallinnan opas RIL 250-2020 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen.
Työn toisessa luvussa käydään läpi puurakenteita työmaalla rasittavia kosteuslähteitä. Kosteustekijät ja lämpötilaolosuhteet yhdessä voivat altistaa puun mikrobikasvuston muodostumiselle, minkä takia puumateriaalin suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kolmannessa luvussa esitellään kosteudenhallinnan prosessin lähtökohtia, prosessin kulkua ja siihen kuuluvia merkittäviä asiakirjoja. Prosessin onnistuminen vaatii muun muassa toimivaa organisointikykyä ja tiedonkulkua eri osapuolten välillä. Neljännen luvun aiheena on kosteudenhallinnan menetelmät puukerrostalorakentamisessa. Rakentamisenaikaisista kosteudenhallintamenetelmistä käydään läpi oleellisimmat pääkohdat, joita ovat rakenteiden suojaus, sääsuojavaihtoehdot, rakenteiden kuivaaminen ja olosuhdemittaukset. Lisäksi perehdytään tutkimuksiin ja pohditaan kosteudenhallinnan haasteita.
Viimeisenä lukuna on yhteenveto, jossa kootaan yhteen tutkimuksen tulokset. Suurimpana haasteiden aiheuttajana puuelementtirakentamisen kosteudenhallinnassa nousee esiin puun herkkyys kosteudelle. Kosteusvaurioiden minimoimiseksi puuelementtikerrostalot tulisi rakentaa pääsääntöisesti koko rakennuksen kattavan sääsuojan alla. Etenkin rakenteiden liitoskohdat tulisi suojata kosteudelta hyvin, sillä ne ovat huonosti tuulettuvia paikkoja ja näin ollen herkempiä mikrobikasvuston muodostumiselle. Perusteellinen sääsuojaus nostaa kuitenkin rakentamisen kustannuksia merkittävästi. Puurakenteiden kuivauksessa puolestaan haasteita tuottaa kuivausolosuhteiden järjestäminen niin, että puurakenteiden halkeilu on ehkäistävissä. Lisäksi haasteita puuelementtikerrostalojen kosteudenhallinnassa syntyy muun muassa asennusaikataulujen viivästyksistä, mikrobikasvuston havaitsemisesta ja kokemuksen puutteesta.
Aihe on merkittävä etenkin puun ekologisuuden, kasvaneen puukerrostalotuotannon ja rakennusten kosteus- ja homevaurioiden muodostumisen kannalta. Aihetta tutkittiin kirjallisuus- ja internetlähteiden avulla. Merkittävimpiä lähteitä olivat Puuinfon internetsivut, sekä kosteudenhallinnan opas RIL 250-2020 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen.
Työn toisessa luvussa käydään läpi puurakenteita työmaalla rasittavia kosteuslähteitä. Kosteustekijät ja lämpötilaolosuhteet yhdessä voivat altistaa puun mikrobikasvuston muodostumiselle, minkä takia puumateriaalin suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kolmannessa luvussa esitellään kosteudenhallinnan prosessin lähtökohtia, prosessin kulkua ja siihen kuuluvia merkittäviä asiakirjoja. Prosessin onnistuminen vaatii muun muassa toimivaa organisointikykyä ja tiedonkulkua eri osapuolten välillä. Neljännen luvun aiheena on kosteudenhallinnan menetelmät puukerrostalorakentamisessa. Rakentamisenaikaisista kosteudenhallintamenetelmistä käydään läpi oleellisimmat pääkohdat, joita ovat rakenteiden suojaus, sääsuojavaihtoehdot, rakenteiden kuivaaminen ja olosuhdemittaukset. Lisäksi perehdytään tutkimuksiin ja pohditaan kosteudenhallinnan haasteita.
Viimeisenä lukuna on yhteenveto, jossa kootaan yhteen tutkimuksen tulokset. Suurimpana haasteiden aiheuttajana puuelementtirakentamisen kosteudenhallinnassa nousee esiin puun herkkyys kosteudelle. Kosteusvaurioiden minimoimiseksi puuelementtikerrostalot tulisi rakentaa pääsääntöisesti koko rakennuksen kattavan sääsuojan alla. Etenkin rakenteiden liitoskohdat tulisi suojata kosteudelta hyvin, sillä ne ovat huonosti tuulettuvia paikkoja ja näin ollen herkempiä mikrobikasvuston muodostumiselle. Perusteellinen sääsuojaus nostaa kuitenkin rakentamisen kustannuksia merkittävästi. Puurakenteiden kuivauksessa puolestaan haasteita tuottaa kuivausolosuhteiden järjestäminen niin, että puurakenteiden halkeilu on ehkäistävissä. Lisäksi haasteita puuelementtikerrostalojen kosteudenhallinnassa syntyy muun muassa asennusaikataulujen viivästyksistä, mikrobikasvuston havaitsemisesta ja kokemuksen puutteesta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]