Hyvinvointia, osallisuutta ja kaupunkikehitystä tamperelaisesta kansalaiskulttuuritoiminnasta: Teoriaohjaava sisällönanalyysi kansalaiskulttuuritoimijoiden haastatteluista

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan minkälaisia merkityksiä tamperelaiset, omaehtoista kulttuuritoimintaa harjoittavat henkilöt liittävät toimintaansa. Kansalaiskulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kaupunkilaisten omaehtoisesti järjestämää, suhteellisen niukoin resurssein toteutettua ”ruohonjuuritason” toimintaa, joka kietoutuu eri taiteiden muotojen ympärille. Tutkimuksellinen mielenkiinto suuntautuu sekä kansalaiskulttuuritoimijoiden henkilökohtaiselle elämänalueelle kohdistuviin merkityksenantoihin että heidän näkemyksiinsä toiminnan merkityksestä laajemmin kaupunkiyhteisölle ja kaupunkiympäristöön. Kyseisiä aihealueita vastaavina tutkimuskysymyksinä ovat ”Mitä kansalaiskulttuuritoiminta merkitsee sitä harjoittaville tamperelaisille?”, ja ”Miten kansalaiskulttuuritoimijat kuvaavat toimintansa vaikutuksia Tampereen kaupunkiympäristöön?”. Tutkimuksen inspiraationlähteitä ovat mediassa esillä ollut julkinen keskustelu Tampereen kaupunkiorganisaation ja tamperelaisten kulttuuritoimijoiden välillä kulttuuritoiminnan tiloihin kohdistuneista päätöksistä, sekä kansalaisosallistumisen tieteellinen keskustelu, jonka taholta on esitetty jatkotutkimuksen tarvetta kansalaisosallistumisen yhteydestä hyvinvointiin ja yhteiskuntakehitykseen. Vaikka tutkimus ei kohdistu suoraan kulttuuritoiminnan tiloista käytävään keskusteluun, kertoo se siitä tärkeydestä ja niistä merkityksistä, joita omaehtoista kulttuuritoimintaa harjoittavat kokevat ja liittävät toimintaansa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla tamperelaisia kansalaiskulttuuritoimijoita talvella 2020. Aineisto koostui kolmesta kasvokkain toteutetusta yksilöhaastattelusta ja yhdestä etänä toteutetusta sähköpostihaastattelusta. Haastattelut olivat muodoltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluita, joten haastattelutilanteet etenivät teemoitettua kysymysrunkoa myötäillen. Analyysitapana käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, sillä sen nähtiin soveltuvan parhaiten kansalaiskulttuuritoimijoiden antamien merkityksien tarkasteluun ja teorian yhdistämiseen. Tutkimuksen tulokset jakautuvat tutkimuskysymyksien mukaisesti kahteen osioon, joita molempia ilmentävät ala- ja ylätasoin kuvatut taulukot. Tutkimus esittää vastauksena ensimmäiseen tutkimuskysymykseen, että kansalaiskulttuuritoimijat tavoittavat toiminnallaan hyvinvointia ja osallisuutta, mikä perustuu toimintaan sisältyvään itsensä toteuttamiseen, yhteisöllisyyteen ja sosiaalisuuteen sekä inhimillisen pääoman kertymiseen. Jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen vastauksena tutkimus esittää, että tarjotessaan kaupunkilaisille osallistumismahdollisuuksia kulttuuritoimintaan, tukiessaan kaupungin muita kulttuuritoimijoita ja lisätessään viihtyvyyttä sekä ajanvietto- ja toimintatapoja, kansalaiskulttuuritoiminnalla on kaupunkiympäristöä muovaava ja kehittävä vaikutus. Tutkimuksen aineiston perustuessa pelkästään kansalaiskulttuuritoimijoiden haastatteluihin, toiminnan kaupunkikehityksellinen tarkastelu pohjautuu vain heidän sanomaansa. Tähän pohjautuu myös tutkimuksessa esitetty jatkotutkimuksen tarve: kansalaiskulttuuritoiminnan yhteyttä kaupunkikehitykseen voitaisiin tutkia kohdistaen katse sen toimintaympäristöön sekä osallistuviin kaupunkilaisiin, jotka eivät ole toimintaa johtavassa tai organisoivassa asemassa.