Verenpainemittareiden suorituskyvyn vertailu
Sytelä, Siri (2022)
2022
Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Biotechnology and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201201488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201201488
Tiivistelmä
Verenpaineen mittaaminen on olennainen osa ihmisten terveyden seurantaa. Nykyisin käytössä olevien verenpainemittareiden luotettavuudessa on kuitenkin suuria eroja. Lisäksi luotettavimpana pidettyyn verenpaineen mittausmenetelmään, invasiiviseen mittaukseen, liittyy huomattavia riskejä. Siksi varsinkin invasiivisen verenpainemittauksen korvaavalle luotettavalle jatkuva-aikaiselle verenpainemittarille olisi suuri tarve sairaala- ja tutkimuskäytössä.
Älylaitteiden myötä ihmiset ovat myös kiinnostuneet terveytensä jatkuvasta seuraamisesta arjessa. Uutena ominaisuutena älykellot pystyvätkin mittaamaan myös verenpainetta, mutta mittausmenetelmän luotettavuudesta ei ole vielä juurikaan tutkimustietoa. Verenpaineen tasainen seuraaminen arjessa olisi kuitenkin erittäin hyödyllistä, jotta korkea verenpaine voitaisiin havaita jo aikaisessa vaiheessa. Näin vältyttäisiin monilta vakaviltakin seuraamuksilta.
Tässä tutkimuksessa vertailtiin kolmen verenpainemittarin suorituskykyä ja mittaustulosten yhdenpitävyyttä. Vertailtavina laitteina oli Finapres Nova, Caretaker 4 ja Samsung Galaxy Watch 3. Systolista ja diastolista verenpainetta mitattiin Finapresilla ja Caretakerilla jatkuva-aikaisesti koehenkilöiden maatessa, seistessä ja polkiessa kuntopyörää. Älykellolla suoritettiin hetkellisiä mittauksia koehenkilöiden maatessa sekä seistessä. Tuloksia analysoitiin muun muassa Bland-Altman-analyysilla ja verrattiin ei-invasiivisten verenpainemittareiden kliinistä validointia koskevan ISO 81060-2 -standardin vaatimuksiin. Standardin mukaan laitteiden vertailussa keskivirheen tulisi olla alle 5 mmHg ja keskihajonnan alle 8 mmHg. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut mukana standardin hyväksymää referenssilaitetta, joten mittalaitteiden tuloksia vertailtiin vain keskenään ilman tietoa verenpaineen tosiarvosta.
Tulosten perusteella mittalaitteiden luotettavuus vaikuttaisi olevan puutteellinen. Kun Samsung Galaxy Watchia verrattiin Finapres Novaan, saatiin systolisen verenpaineen keskimääräiseksi eroksi -1,9 mmHg ja keskihajonnaksi 14 mmHg. Vastaavat lukemat diastoliselle paineelle olivat 3,8 mmHg ja 8,8 mmHg. Caretakerin ja Finapresin vertailussa systolisen paineen keskimääräiseksi eroksi saatiin 3,2 mmHg ja keskihajonnaksi 14 mmHg. Diastoliselle paineelle lukemat olivat puolestaan 6,0 mmHg ja 9,4 mmHg. Kun Samsung Galaxy Watchia verrattiin Caretakeriin, keskimääräinen ero systolisessa paineessa oli -6,2 mmHg ja keskihajonta 9,4 mmHg. Diastolisen paineen kohdalla lukemat olivat -3,2 mmHg ja 4,6 mmHg.
Näiden mittalaitteiden luotettavuudesta olisi hyvä tehdä vielä lisää tutkimuksia erilaisilla asetelmilla ja ottaen huomioon tässä tutkimuksessa esille nousseet puutteet. Tässä tutkimuksessa ei esimerkiksi ollut käytettävissä standardin hyväksymää referenssilaitetta. Pelkästään tämän tutkimuksen perusteella mittalaitteiden luotettavuudesta ei voi tehdä johtopäätöksiä, vaikka on selvää, että mittalaitteilla on puutteita.
Älylaitteiden myötä ihmiset ovat myös kiinnostuneet terveytensä jatkuvasta seuraamisesta arjessa. Uutena ominaisuutena älykellot pystyvätkin mittaamaan myös verenpainetta, mutta mittausmenetelmän luotettavuudesta ei ole vielä juurikaan tutkimustietoa. Verenpaineen tasainen seuraaminen arjessa olisi kuitenkin erittäin hyödyllistä, jotta korkea verenpaine voitaisiin havaita jo aikaisessa vaiheessa. Näin vältyttäisiin monilta vakaviltakin seuraamuksilta.
Tässä tutkimuksessa vertailtiin kolmen verenpainemittarin suorituskykyä ja mittaustulosten yhdenpitävyyttä. Vertailtavina laitteina oli Finapres Nova, Caretaker 4 ja Samsung Galaxy Watch 3. Systolista ja diastolista verenpainetta mitattiin Finapresilla ja Caretakerilla jatkuva-aikaisesti koehenkilöiden maatessa, seistessä ja polkiessa kuntopyörää. Älykellolla suoritettiin hetkellisiä mittauksia koehenkilöiden maatessa sekä seistessä. Tuloksia analysoitiin muun muassa Bland-Altman-analyysilla ja verrattiin ei-invasiivisten verenpainemittareiden kliinistä validointia koskevan ISO 81060-2 -standardin vaatimuksiin. Standardin mukaan laitteiden vertailussa keskivirheen tulisi olla alle 5 mmHg ja keskihajonnan alle 8 mmHg. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut mukana standardin hyväksymää referenssilaitetta, joten mittalaitteiden tuloksia vertailtiin vain keskenään ilman tietoa verenpaineen tosiarvosta.
Tulosten perusteella mittalaitteiden luotettavuus vaikuttaisi olevan puutteellinen. Kun Samsung Galaxy Watchia verrattiin Finapres Novaan, saatiin systolisen verenpaineen keskimääräiseksi eroksi -1,9 mmHg ja keskihajonnaksi 14 mmHg. Vastaavat lukemat diastoliselle paineelle olivat 3,8 mmHg ja 8,8 mmHg. Caretakerin ja Finapresin vertailussa systolisen paineen keskimääräiseksi eroksi saatiin 3,2 mmHg ja keskihajonnaksi 14 mmHg. Diastoliselle paineelle lukemat olivat puolestaan 6,0 mmHg ja 9,4 mmHg. Kun Samsung Galaxy Watchia verrattiin Caretakeriin, keskimääräinen ero systolisessa paineessa oli -6,2 mmHg ja keskihajonta 9,4 mmHg. Diastolisen paineen kohdalla lukemat olivat -3,2 mmHg ja 4,6 mmHg.
Näiden mittalaitteiden luotettavuudesta olisi hyvä tehdä vielä lisää tutkimuksia erilaisilla asetelmilla ja ottaen huomioon tässä tutkimuksessa esille nousseet puutteet. Tässä tutkimuksessa ei esimerkiksi ollut käytettävissä standardin hyväksymää referenssilaitetta. Pelkästään tämän tutkimuksen perusteella mittalaitteiden luotettavuudesta ei voi tehdä johtopäätöksiä, vaikka on selvää, että mittalaitteilla on puutteita.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9896]