”Oletko tyttö vai 12-vuotias poika?” : Äänen merkitys verkkomoninpelien ääniviestimissä sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta
Järvinen, Vilppu (2022)
2022
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201201454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201201454
Tiivistelmä
Äänellä on verkkomoninpeleissä keskeinen rooli sen mahdollistaessa pelaajien välisen nopean viestinnän pelaamisen lomassa. Viestintä voi olla strategista, peliin liittyvistä asioista keskustelemista tai muunlaista sosiaalista kanssakäymistä ennalta tuntemat-tomien ihmisten kanssa, jotka ovat kerääntyneet saman pelin äärelle ympäri maail-man. Puheella viestiminen tapahtuu usein peliin sisäänrakennetuissa ääniviestimissä eli voice-chatissa.
Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, millainen merkitys äänellä on verkkomoninpe-lien ääniviestimissä sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Tutkielmassa on haluttu huomioida pelaajien sukupuolen moninaisuus, koska sukupuolivähemmistöjä osallista-vaa tutkimusta tuotetaan edelleen varsin vähän. Tutkielma sijoittuu tieteenfilosofial-taan fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen, ja se on toteutettu laadul-lisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina, joihin osallistui 11 sukupuolivähemmistön edustajaa, ja se analysoitiin teoriaohjaavasti teemoitellen. Tulosten tarkastelussa käytettiin apuna vaiennettujen ryhmien ja epävarmuuden vä-hentämisen teorioita.
Tutkielman tulokset osoittavat, ettei kaikilla pelaajilla ole yhdenvertaiset lähtökohdat osallistua verkkomoninpelien äänikeskusteluihin. Sukupuolivähemmistön edustajan äänestä tehdään verkkomoninpelien ääniviestimissä monia tulkintoja liittyen esimer-kiksi pelaajan sukupuoleen, ikään ja seksuaalisuuteen. Äänen käyttöön liittyy yhtäältä hyötyjä, kuten yhteistyö tehokkaan viestinnän mahdollistamana, mikä miellettiin kes-keiseksi osaksi verkkomoninpelien dynamiikkaa. Suurin osa sukupuolivähemmistön edustajista toisaalta koki, että ääniviestimien käytössä on paljon epävarmuutta aiheut-tavia riskejä. Tällaisia riskejä olivat esimerkiksi väärinsukupuolitetuksi tuleminen, ste-reotyypittelyn uhka sekä häirinnän pelko. Riskit heijastelivat osaltaan sukupuolivä-hemmistön edustajien viestintäkäyttäytymiseen, ja koettua epävarmuutta vähennettiin erilaisin tavoin; ennakoimalla viestintätilanteen kulkua, välttelemällä ääniviestimien käyttöä, tarkkailemalla muiden pelaajien viestintäkäyttäytymistä, kertomalla omasta sukupuolestaan tai pitämällä sitä salassa. Tulokset ilmentävät tarvetta parantaa verk-komoninpelien viestintäkulttuuria, kasvattaa vähemmistöjä koskevaa tietoisuutta ja panostaa pelikasvatukseen. Tutkielman kautta on haluttu tuottaa sukupuolisensitiivistä näyttöä viestinnän ja pelitutkimuksen kentälle sukupuolivähemmistön edustajista ja heidän kokemuksistaan sukupuolittuneessa pelimaailmassa.
Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, millainen merkitys äänellä on verkkomoninpe-lien ääniviestimissä sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Tutkielmassa on haluttu huomioida pelaajien sukupuolen moninaisuus, koska sukupuolivähemmistöjä osallista-vaa tutkimusta tuotetaan edelleen varsin vähän. Tutkielma sijoittuu tieteenfilosofial-taan fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen, ja se on toteutettu laadul-lisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina, joihin osallistui 11 sukupuolivähemmistön edustajaa, ja se analysoitiin teoriaohjaavasti teemoitellen. Tulosten tarkastelussa käytettiin apuna vaiennettujen ryhmien ja epävarmuuden vä-hentämisen teorioita.
Tutkielman tulokset osoittavat, ettei kaikilla pelaajilla ole yhdenvertaiset lähtökohdat osallistua verkkomoninpelien äänikeskusteluihin. Sukupuolivähemmistön edustajan äänestä tehdään verkkomoninpelien ääniviestimissä monia tulkintoja liittyen esimer-kiksi pelaajan sukupuoleen, ikään ja seksuaalisuuteen. Äänen käyttöön liittyy yhtäältä hyötyjä, kuten yhteistyö tehokkaan viestinnän mahdollistamana, mikä miellettiin kes-keiseksi osaksi verkkomoninpelien dynamiikkaa. Suurin osa sukupuolivähemmistön edustajista toisaalta koki, että ääniviestimien käytössä on paljon epävarmuutta aiheut-tavia riskejä. Tällaisia riskejä olivat esimerkiksi väärinsukupuolitetuksi tuleminen, ste-reotyypittelyn uhka sekä häirinnän pelko. Riskit heijastelivat osaltaan sukupuolivä-hemmistön edustajien viestintäkäyttäytymiseen, ja koettua epävarmuutta vähennettiin erilaisin tavoin; ennakoimalla viestintätilanteen kulkua, välttelemällä ääniviestimien käyttöä, tarkkailemalla muiden pelaajien viestintäkäyttäytymistä, kertomalla omasta sukupuolestaan tai pitämällä sitä salassa. Tulokset ilmentävät tarvetta parantaa verk-komoninpelien viestintäkulttuuria, kasvattaa vähemmistöjä koskevaa tietoisuutta ja panostaa pelikasvatukseen. Tutkielman kautta on haluttu tuottaa sukupuolisensitiivistä näyttöä viestinnän ja pelitutkimuksen kentälle sukupuolivähemmistön edustajista ja heidän kokemuksistaan sukupuolittuneessa pelimaailmassa.